Kyykkään liittyvä säännöstö ja ohjeisto

• Lyhyet Peliohjeet
• Game rules (in english)
• Regeln des kegelsports (auf deutch)
• Liiton säännöt
• Kilpailusäännöt
  Sääntövihko 2005 (PDF)
  Sääntömuutokset 2005-2009 (PDF)
  • Lakiosa
  • Peliosa
  • Pelipöytäkirjoja

KYYKKÄPELIOHJEET

PELIKENTTÄ

Kesäkilpailuissa pelikenttä on mahdollisimman tasainen sorapintainen alue. Yksi kenttä tarvitsee reuna-alueineen tilaa noin 7 x 22 metriä. Kenttä koostuu kahdesta neliöstä ja niiden välisestä alueesta. Oman joukkueen heittoneliö on vastapuolen pelineliö. Neliö on kooltaan 5 x 5 metriä ja neliöiden välinen matka on 10 metriä. Nuorten, 10 v ja alle, pelineliöt ovat 3 x 3 metriä ja neliöiden väli 6 metriä.

KYYKÄT

Kyykät ovat puusta sorvattuja, reunoistaan pyöristettyjä lieriöitä, joiden korkeus on 100 mm ja halkaisija 70-75 mm. Pelin alussa kummankin neliön eturajalle pystytetään rivi kyykkäpareja. Joukkuepelissä 20 paria alkaen 10 cm sivurajasta ja henkilökohtaisessa pelissä 10 paria alkaen 125 cm sivurajasta. Pienellä kentällä 25 cm sivurajasta.

KYYKKÄMAILAT

Mailat ovat puusta sorvattuja pyöreitä ja kädensijallisia. Niiden enimmäispituus on 850 mm ja -paksuus 80 mm. Mailojen painoa ei ole rajoitettu.

HEITTOMATKAT

Pojat ja tytöt 8-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon pelineliöstä 4 m.n päästä (kuva 1.). Pojat ja tytöt 10-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 6 metrin päästä ja jatkon pelineliöstö 4 m.n päästä. Pojat ja tytöt 12-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 8 m.n päästä (kuva 2.) ja jatkon 6 m.n päästä. Pojat ja tytöt 15-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 10 m.n päästä ja jatkon 8 m.n päästä.

Naiset suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 10 m.n päästä ja jatkon 8 m.n päästä (kuva 2.). Naisveteraanit yli 70-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon 8 m.n päästä.

Miehet suorittavat avausheiton pelineliöstä 15 m.n päästä (kuva 2.) ja jatkon 10 m.n päästä. Miesveteraanit yli 70 vuotiaat suorittavat avausheiton ja jatkon pelineliöstä 10 m.n päästä. Jatko-osalla voi siirtyä vasta sen jälkeen kun avauksessa vähintään yksi kyykkää menee pelineliön ulkopuolelle.

PELIN KULKU

Kyykkää voi pelata nelihenkisin joukkuein, parikilpailuna tai henkilökohtaisena kilpailuna. Joukkue- ja paripelissä kullakin pelaajalla on käytettävissään kaksi mailaa lyöntivuorossaan. Henkilökohtaisessa pelissä mailoja on käytettävissä neljä/lyöntivuoro.

Kukin pelaaja astuu vuorollaan heittoneliöön ja yrittää mailaa heittämällä lyödä kyykät pois pelineliöstä. Uloslyödyistä kyykistä ja käyttämättä jääneistä mailoista saa plus-pisteitä; neliöön tai neliöiden väliin jääneet kyykät antavat miinuspisteitä.

Pelipuolisko päättyy, kunnes jompikumpi joukkue tai pari tyhjentää pelineliönsä kyykistä. Vastustajalla on mahdollisuus lyödä sama mailamäärä/pelipuolisko. Tämän jälkeen vaihdetaan pelipuoliskoja ja pelataan toinen puoli kuten edellä. Joukkueiden keskinäinen paremmuus selviää pelipisteiden erotuksella. Pelin voitosta saa voittaja kaksi pistettä, tasapelistä tulee molemmille yksi piste ja häviöstä nolla pistettä.

Henkilökohtaisessa pelissä on käytettävissä 20 mailaa/ pelipuolisko. Pelaaja lyö neljä mailaa, jonka jälkeen pelivuoro siirtyy vastapelaajalle ja neljän mailan jälkeen taas takaisin. Pelaajan tulos on käyttämättä jääneiden mailojen määrä (1 piste/maila). Kun kenttä tyhjenee kyykistä, vaihdetaan pelipuoliskoja ja pelataan toinen puoli kuten edellä. Pelaajan lopputulos on molempien puoliskojen yhteenlaskettu tulos.

SKITTLES - RULES OF THE GAME

PLAYING FIELD

Outdoor skittles is played on a gravel surface which should be as even as possible. The playing field, including fringes, measures about 7 x 22 m. The field is composed of two playing squares and an area dividing the field into two. The home team's throwing square is the playing square of the opponent. The playing square measures 5 x 5 m and the area between the squares is 10 m. Playing squares for children under 10 years measure 3 x 3 m and the area between the squares is 6 m.

SKITTLES

The skittles are wooden cylinders rounded at the corners, with a height of 100 mm and a diameter of 70-75 mm. At the beginning of the game, pairs of skittles are placed on the front line of the playing square. In team games, 20 pairs of skittles are placed at intervals, with 10-cm margins. In individual games, 10 pairs of skittles are similarly placed, with 125- cm margins. On a small playing field, the distance from the side line is 25 cm.

BATS

The bats are made of wood, rounded and equipped with handles. The maximum length of the bat is 850 mm and its maximum thickness is 80 mm. There are no limitations for its weight.

THROWING DISTANCES

Boys and girls under 8 years make their opening and continuing throws in the playing square from a 4-m distance (field 3 x 3 m, intermediate area 6 m). Boys and girls under 10 years make their opening throw from 6 m and continue throwing from 4 m. Boys and girls under 12 years make their opening throw from 8 m (field 5 x 5 m, intermediate area 10 m) and continue throwing from 6 m. Boys and girls under 15 years make their opening throw from 10 m and continue throwing from 8 m.

Women make their opening throw in the playing square from a 10-m distance and continue throwing from 8 m. Veteran women over 70 years make their opening and continuing throws from 8 m.

Men make their opening throw in the playing square from a 15-m distance and continue throwing from 10 m. Veteran men over 70 years make their opening and continuing throws from 10 m. In team and pair games, 70-year-olds may open the play from the sides only when the other team members have not been able to knock any skittles out of the playing square.

PROGRESS OF THE GAME

Skittles can be played with four-man teams, in pairs or as an individual game. In team and pair games, the players have two bats at their disposal. In individual games, four bats can be used per turn.

Each player in his turn steps up to the throwing square and by throwing the bat tries to knock the skittles out of the playing square. Skittles thrown out or unused bats yield points; skittles remaining in the playing square or between the playing squares yield minus points.

Skittles remaining in the playing square (crones) yield two minus points; skittles remaining on the lines (priests) yield one minus point, and unused bats yield one point.

The first half ends when either team or pair clears its playing square from skittles. The opponent may throw the same number of bats per half. After this, sides are changed, and the second half is played like the first one. The team with the highest total score is the winner. The winner is awarded two points for the victory. When the play ends in a tie, both teams receive one point. A defeat gives 0 points.

In individual games, 20 bats per half may be used. The first player throws four bats, whereafter the turn goes to the opponent, and after four bats, back again. The result of the player equals the number of unused bats (1 point per bat). When there are no skittles on the field, sides are changed and the second half is played like the first one. The final score of the player is the total result of both halves.

Further information:

Finnish Skittles Association
Jukka Tanninen
Uusikoivistontie 79 A 7
FIN-28130 PORI

jtanninen[at]elisanet.fi

REGELN DES KEGELSPORTS

SPIELFELD

Das Kegelspiel im Freien wird auf einem möglichst ebenen, beschotterten Spielfeld gespielt. Die Ausmasse des Spielfelds einschliesslich der Randgebiete sind etwa 7 x 22 m. Das Spielfeld besteht aus zwei Quadraten und einem Zwischengebiet. Das Wurfquadrat der eigenen Mannschaft ist das Spielquadrat des Gegners. Die Grösse des Quadrats ist 5 x 5 m und der Abstand zwischen den Quadraten ist 10 m. Die Spielquadrate für Jugendliche unter 10 Jahren sind 3 x 3 m und der Abstand zwischen den Quadraten ist 6 m.

KEGELN

Die gerundeten Kegeln sind aus Holz, 100 mm hoch und haben einen Durchmesser von 70-75 mm. Am Anfang des Spiels wird eine Reihe von Kegelpaaren an die vordere Linie beider Quadraten aufgestellt. Im Mannschaftsspiel werden 20 Paare beginnend 10 cm von der Seitenlinie, und im Einzelspiel 10 Paare beginnend 125 cm von der Seitenlinie, aufgestellt. Auf einem kleinen Spielfeld ist der Abstand 25 cm von der Seitenlinie.

KEGELSCHLÄGER

Die gerundeten Schläger sind aus Holz und mit Handgriff versehen. Die maximale Länge der Schläger ist 850 mm und der maximale Durchmesser 80 mm. Das Schlägergewicht ist nicht begrenzt.

WURFABSTÄNDE

Jungen und Mädchen unter 8 Jahren machen den Eröffnungswurf und weitere Würfe im Spielquadrat aus einer Entfernung vom 4 m (Spielfeld 3 x 3 m, Zwischengebiet 6 m). Jungen und Mädchen unter 10 Jahren machen den Eröffnungswurf vom 6 m und weitere Würfe vom 4 m. Jungen und Mädchen unter 12 Jahren machen den Eröffnungswurf vom 8 m (Spielfeld 5 x 5 m, Zwischengebiet 10 m) und weitere Würfe vom 6 m. Jungen und Mädchen unter 15 Jahren machen den Eröffnungswurf vom 10 m und weitere Würfe vom 8 m.

Damen machen den Eröffnungswurf im Spielquadrat aus einer Entfernung vom 10 m und weitere Würfe vom 8 m. Veteraninnen über 70 Jahren machen den Eröffnungswurf und weitere Würfe vom 8 m.

Herren machen den Eröffnungswurf im Spielquadrat aus einer Entfernung vom 15 m und weitere Würfe vom 10 m. Veteranen über 70 Jahren machen den Eröffnungswurf und weitere Würfe vom 10 m. Im Mannschafts- und Paarspiel können 70-Jährige das Spiel von den Seiten erst dann eröffnen, wenn die anderen Mitglieder der Mannschaft nicht das Spiel eröffnen könnten.

LAUF DES SPIELS

Das Kegelspiel kann zwischen Mannschaften von vier Mitgliedern, als Paar- und als Einzelspiel gespielt werden. Im Mannschafts- und Paarspiel haben alle Spieler zwei Schläger zu ihrer Verfügung. Im Einzelspiel werden vier Schläger pro Spielrunde verwendet.

Wenn der Spieler an der Reihe ist, betritt er den Spielquadrat und versucht mit dem Schläger die Kegeln aus dem Spielquadrat zu werfen. Für ausgeworfene Kegeln und unbenutzte Schläger bekommen die Spieler Pluspunkte; im Quadrat oder im Zwischengebiet gebliebene Kegeln geben Minuspunkte.

Im Spielquadrat gebliebene Kegeln (Weiber) geben zwei Minuspunkte; and den Linien gebliebene Kegeln (Priester) geben einen Minuspunkt, und für unbenutzte Schläger bekommen die Spieler einen Pluspunkt.

Die Spielrunde beendet wenn eine der Mannschaften oder eins der Paare alle Kegeln aus dem Spielquadrat geworfen hat. Der Gegner darf die selbe Anzahl von Schlägern pro Spielrunde werfen. Danach werden Spielrunden getauscht und die andere Runde wird wie die erste gespielt. Die Mannschaft mit den meisten Punkten ist der Sieger. Der Sieger bekommt zwei Punkte für den Sieg, für unentschiedenes Spiel bekommen beide Mannschaften/Paare einen Punkt und keine Punkte werden für einen Verlust verteilt.

Im Einzelspiel werden 20 Schläger pro Spielrunde verwendet. Der erste Spieler wirft vier Schläger; danach ist der Gegner an der Reihe und wieder nach vier Schlägern ist der erste Spieler dran. Das Ergebnis des Spielers ist das gleiche wie die Anzahl von unbenutzten Schlägern (1 Punkt pro Schläger). Wenn das Spielfeld leer von Kegeln ist, werden Spielrunden getauscht und die folgende Runde wird als die erste gespielt. Das Endergebnis des Spielers ist das zusammengerechnete Ergebnis der beiden Runden.

Für weitere Informationen:

Finnischer Keglerverband
Jukka Tanninen
Uusikoivistontie 79 A 7
FIN-28130 PORI

jtanninen[at]elisanet.fi

Liiton säännöt

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Kyykkäliitto ry. ja kotipaikka Helsinki. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.

   Liitto kuuluu jäsenenä Suomen Liikunta ja Urheilu ry.hyn.

2. Liitto toimii kyykkäurheilun ja -harrastuksen levittämiseksi ja edistämiseksi, sekä muun kansallisen liikuntaperinteen elvyttämiseksi ja opettamiseksi. Liitto on rekisteröityjen, kyykkää harrastavien seurojen keskusjärjestö.

   Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelinperiaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

   Liitto toteuttaa tarkoitustaan:

   1. Edistämällä kyykkäseurojen perustamista ja auttamalla niiden toimintaa;
   2. Kouluttamalla ja hankkimalla käyttöön valmentajia ja pelituomareita;
   3. Järjestämällä valistus- ja koulutustilaisuuksia;
   4. Järjestämällä kyykkäkilpailuja;
   5. Harjoittamalla julkaisutoimintaa;
   6. Valvomalla kyykkäurheilun etuja ulkomailla, sekä ryhtymällä yhteistoimintaan kotimaassa ja ulkomailla lajia harrastavien ja edistävien yhteisöjen kanssa.

   Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää keräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kustannus-, kirjapaino- ja monistustoimintaa, majoitus-, ravitsemusliikettä sekä välittää jäsenilleen urheiluvälineitä ja -asusteita. Toimintaa varten liitto hankkii tarvittaessa asiaankuuluvat luvat.

   Liitto voi omistaa ja ylläpitää toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja urheilulaitoksia. Liiton toiminta ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen ansion hankkimiseen liiton toimintaan osallisille, eikä liiton toiminta muutoinkaan saa muodostua luonteeltaan pääasiassa taloudelliseksi.

3. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä yhdistysrekisteriin merkitty, kyykkää harrastava yhdistys, jota näissä säännöissä kutsutaan jäsenseuraksi ja jonka liiton hallitus jäseneksi hyväksyy. Varsinaiset jäsenet maksavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden vuosikokous päättää.

   Kunniajäsenet ja -puheenjohtajat eivät suorita jäsenmaksua.

   Jäsenanomus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä jäljennös seuran säännöistä.

   Liitosta eroaminen voi tapahtua ilmoittamalla hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisesti tai liiton kokouksessa pöytäkirjaan. Jäsensuhde lakkaa tällöin saman toimintavuoden päättyessä.

   Jäsenen, joka on toiminut liiton sääntöjä, tarkoitusperiä tai hyviä tapoja vastaan, voi liiton hallitus erottaa määrä-ajaksi tai kokonaan tai antaa kirjallisen tai julkisen varoituksen. Päätös tästä on lähetettävä kirjattuna kirjeenä ja päätökseen tyytymätön voi vedota päätöksestä liiton kokoukselle jättämällä liiton hallitukselle valituskirjelmän 30 vuorokauden kuluessa kirjeen lähettämisestä. Ennen päätöksentekoa on hallituksen saatava jäseneltä määräajassa suullinen tai kirjallinen selvitys. Mikäli asianomaista ei voida kuulla tai asianomaiselta ei saada selvitystä, voidaan asia ratkaista ilman selvitystä.

   Liittohallitus voi myös päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta, sarjapaikan tai kilpailuoikeuden menettämisestä.

   Liittohallitus voi päättää myös jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilunpelin periaatteiden vastaisesti.

   Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty hänelle kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä saa valittaa liiton kokoukselle ja / tai urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

4. Henkilö, joka on huomattavasti edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan asiaa esityslistalle merkitsemättä, liiton kokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsua kunniajäseneksi. Samoin voidaan kunniapuheenjohtajaksi kutsua ansiokkaasti, pitkän aikaa liiton puheenjohtajana toiminut henkilö.

5. Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassaolevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton dopingsäännöstöön, sekä Euroopan Neuvoston dopinginvastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen, sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

6. Jäsenseura on velvollinen lähettämään liiton hallitukselle vuosi-ilmoituksen helmikuun loppuun mennessä sekä jäljennöksen sääntöjen muuttamisesta.

7. Liiton vuosikokous pidetään maaliskuun aikana. Hallitus määrää kokouksen ajan ja paikan. Ylimääräinen kokous voidaan pitää hallituksen kutsusta tarvittaessa ja se on pidettävä, mikäli vähintään 1/4 liiton jäsenistä määrättyä asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii tai liiton kokous niin päättää. Kutsu vuosikokoukseen, sekä ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä kirjallisena kullekin jäsenelle ja julkaistava hallituksen nimeämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

8. Liiton kokouksessa on jokaisella jäsenmaksun suorittaneella jäsenseuralla yksi ääni sekä yksi ääni kutakin edellisen kalenterivuoden aikana liiton SM-joukkue tai parikilpailuihin osallistunutta joukkuetta kohden, ei kuitenkaan viittä enempää.

   Jäsenseuran koko äänivaltaa käyttää asianmukaisesti valtuutettu edustaja. Jäsenseuralla on oikeus valtuuttaa useampiakin edustajia kokoukseen, kuitenkin enintään ääniä vastaava määrä. Sama edustaja voi edustaa ainoastaan yhtä jäsenseuraa.

   Liiton puheenjohtajalla, hallituksen jäsenellä, kunniajäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja toimihenkilöllä on kokouksessa puhe- muttei äänivaltaa.

9. Jos jäsen haluaa saada asioita vuosikokouksessa käsiteltäviksi, on ne kirjallisesti lähetettävä hallitukselle 20 päivää ennen kokousta.

10. Vuosikokouksessa, jonka avaa liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen, käsitellään seuraavat asiat:

    1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkistajaa sekä kaksi valtakirjojen tarkastajaa, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina;
    2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
    3. Tarkastetaan valtakirjat ja todetaan äänimäärät;
    4. Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus;
    5. Esitetään liiton tilit ja tilintarkastajien niistä antama lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös;
    6. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle;
    7. Esitetään hallituksen laatima toimintasuunnitelma alkavalle toimikaudelle;
    8. Esitetään hallituksen laatima tulo- ja menoarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruudesta alkavalle toimikaudelle;
    9. Määrätään liiton puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot;
    10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi;
    11. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle;
    12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet alkavalle toimikaudelle;
    13. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat.

11. Liiton asioita hoitaa hallitus, jonka muodostaa vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja ja kahdeksan (8) varsinaista jäsentä sekä heille varajäsenet, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä on neljä (4) erovuorossa vuosittain. Ensimmäinen erovuoroisuus ratkaistaan arvalla.

    Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. Taloudenhoitaja ja sihteeri voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

    Hallitus voi valita itselleen alaisuuteensa työvaliokunnan ja erityistehtäviä varten toimikuntia.

    Hallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä hoitaen liiton asiat lain, näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti.

    Hallituksen tulee:

    1. Hyväksyä ja erottaa tarvittaessa liiton jäsenseurat ja pitää niistä luetteloa;
    2. Laatia liiton ja yhteisöjen väliset sopimukset ja esitellä ne vuosikokoukselle tarpeen vaatiessa hyväksyttäväksi;
    3. Kutsua koolle vuosikokoukset ja ylimääräiset kokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja toimeenpanna niiden päätökset;
    4. Hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä ynnä liiton tuloista ja menoista täydellistä kirjanpitoa sekä laatia vuosikertomus;
    5. Myöntää suomenmestaruuskilpailujen, kansainvälisten ja kansallisten kilpailuiden järjestämisluvat ja määritellä kilpailulupien myöntämisperusteet;
    6. Vahvistaa kyykän SE-tulokset;
    7. Pitää luetteloa jäsenseuroista, tuomareista ja valmentajista;
    8. Myöntää osallistumisluvat ulkomaisiin kilpailuihin;
    9. Valmistaa vuosikokouksen hyväksyttäväksi kyykkäpelisäännöt ja ansiomerkki-, kilpailu- ja merkkisäännöt;
    10. Ratkaista alansa amatööri-, kilpailukelpoisuus-, edustus- ja riitakysymykset;
    11. Valita liiton edustajat ulkomaisiin kilpailuihin ja kongresseihin;
    12. Kaikin tavoin suunnitella, valvoa, ohjata ja edistää kyykän ja muun kansallisen liikuntaperinteen kehitystä;
    13. Pitää kansainvälisiä sääntöjä ajan tasalla suomen kielellä;
    14. Ottaa palvelukseen liiton toimihenkilöt, määritellä heidän tehtävänsä ja sopia heidän palkoistaan ja muista eduistaan.

    Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu tapahtuu kirjallisena 10 päivää ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä. Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan, vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mileipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

12. Liiton nimen merkitsevät puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi näistä yhdessä sihteerin tai hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

13. Liiton palkallisessa työsuhteessa oleva henkilö ei voi kuulua hallitukseen eikä olla jäsenseuran edustajana liiton kokouksessa.

14. Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit on jätettävä viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta tilintarkastajille, joiden tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle kahden viikon kuluessa.

15. Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden ja enintään neljän (4) kuukauden väliajoin pidettävässä liiton kokouksessa, joissa kummassakin vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä kannattaa päätöstä.

16. Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden ja enintään neljän (4) kuukauden väliajoin pidettävässä liiton kokouksessa, joissa vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä kannattaa päätöstä. Viimeisessä kokouksessa päätetään jäljelle jääneiden varojen jakamisesta kyykkäurheilun hyväksi Suomessa.

17. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Muutos 7§,11§, 10.3.2002

Suomen Kyykkäliiton kilpailusäännöt

LAKIOSA

1. KYYKKÄURHEILUN KANSALLINEN JOHTO

Kyykkäurheilun kansallinen johto on Suomen Kyykkäliitolla, joka johtaa ja valvoo kyykkäurheilua ja kilpailusääntöjen noudattamista.

2. KANSAINVÄLINEN KILPAILU

Kilpailu on kansainvälinen, kun se on avoin eri kansallisuutta oleville kilpailijoille.

3. KANSALLINEN KILPAILU

Kilpailu on kansallinen, kun osanotto on sallittu vain ko. maan kilpailijoille.

4. PIIRIKUNNALLINEN KILPAILU

Kilpailu on piirikunnallinen, kun osanotto siihen on sallittu vain piirin jäsenseurojen jäsenille.

5. JÄSENTENVÄLINEN KILPAILU

Kilpailu on jäsentenvälinen, kun osanotto siihen on sallittu vain jäsenseuran jäsenille.

6. KUTSUKILPAILU

Kilpailu on kutsukilpailu, kun siihen saavat osallistua vain järjestävän seuran kutsumat kyykänpelaajat.

7. ENNÄTYS

Ennätys on paras tulos, joka on saavutettu sääntöjen edellyttämällä tavalla. Ennätyksen hyväksyminen edellyttää tuomariston hyväksymisen ja ilmoituksen Kyykkäliittoon. Ennätyssuorituksen jälkeen kenttä ja pelivälineet mitataan tuomariston toimesta.

8. SUOMEN ENNÄTYS JA TILASTOKELPOISUUS

Suomen ennätys on Kyykkäliiton hyväksymä, suomalaisen kilpailijan tekemä ennätys, joka on saavutettu liiton hyväksymissä kansainvälisissä, SM-, kansallisissa- tai piirinmestaruus kilpailuissa. Ennätys- ja tilastokelpoisiksi katsotaan edellämainituissa kilpailuissa kesäolosuhteissa varsinainen kilpailutulos. Ennätyksiksi hyväksytään naisten-, miesten-, veteraanien ja junioreiden ennätykset. Hallissa heitetyt ennätykset ja tulokset tilastoidaan erikseen.

9. LISENSSI

Lisenssi on rekisteröintiasiakirja ja samalla vakuutustodistus, joka on myönnetty kilpailuun osallistuvalle henkilölle. Lisenssin haltijan edellytetään tuntevan kyykkäkilpailujen säännöt, sekä sitoutuvan niitä noudattamaan. Kukaan ei voi osallistua liiton alaiseen kyykkäkilpailuun, ellei hänellä ole kyykkäliiton lisenssiä. Lisenssi on uusittava vuosittain ja siitä on suoritettava kyykkäliiton vuosittain määräämä lisenssimaksu.

10. KILPAILUJEN JÄRJESTÄMINEN

Kilpailuja saavat järjestää kyykkäliittoon kuuluvat jäsenjärjestöt.

11. KILPAILULUPA

SM- ja kansallisen kilpailun järjestämiseksi vaaditaan aina kyykkäliiton lupa. Piirikunnalliseen, jäsentenväliseen, ja kutsukilpailuun, sekä heimojuhlien tms. yhteydessä pelattavaan kilpailuun ei vaadita liiton lupaa. Piirinmestaruuskilpailusta toimitettava kilpailulupa-anomuksen ilmoitusosa ja tulokset korvaavat luvan kun ne toimitetaan liittoon säädetyssä ajassa kilpailujen päättymisestä. Kilpailuissa, joilla ei ole kyykkäliiton lupaa, ei liiton vastuu- ja lisenssivakuutus ole voimassa.

12. KILPAILULUVAN ANOMINEN

Kilpailulupa- anomus on tehtävä Suomen Kyykkäliitto ry:n tätä tarkoitusta varten painattamalle lomakkeelle. Kilpailuluvat anottava 15.1. mennessä kuluvalle vuodelle. Kalenterin ulkopuoliset kilpailut on anottava viimeistään 2kk ennen suunniteltua kilpailupäivää.

13. KILPAILULUVAN KIELTÄMINEN JA PERUUTTAMINEN

Kyykkäliitto ei myönnä lupaa kilpailulle, jota ei järjestetä näiden sääntöjen mukaisesti. Kyykkäliitto voi antaa varoituksen tai peruuttaa jo myönnetyn kilpailuluvan, jos järjestävä seura ei ole säädetyssä ajassa toimittanut edellisen kilpailun kohdan 12 kilpailuanomuksen ilmoitusosaa ja maksanut ko. kilpailun kilpailulupamaksua.

14. KILPAILUKUTSU

Kilpailukutsu on esitettävä hyvissä ajoin ennen kilpailupäivää. Kutsussa tulee esiintyä seuraavat asiat:

• kilpailun pitopaikka
• kilpailupäivä ja alkamisajankohta
• kilpailusarjat
• ennakkoilmoittautumisten vastaanottaja
• viimeinen ilmoittautumisaika
• otetaanko jälki-ilmoittautumisia

Hyväksyttyjen kilpailujen osalta kutsut julkaistaan kilpailukalenterissa (kyykkäviesti- lehti) vuoden alussa.

15. ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautuminen on kilpailijan ja järjestäjän välinen sopimus. SM-kilpailujen osalta on ilmoittautuminen tehtävä pääsääntöisesti kirjallisesti. Kansallisissa kilpailuissa voi ilmoittautuminen tapahtua muullakin tavalla. Paperille tulostuvat ilmoittautumiset katsotaan kirjallisiksi. Ilmoittautumistavasta on mainittava kilpailukutsussa. Ilmoittautumisen yhteydessä on aina mainittava pelaajan sarja.

16. ILMOITTAUTUMISAJAN PÄÄTTYMINEN

SM- ja UKK- kilpailuissa ilmoittautumisaika, joihin ei sallita jälki-ilmoittautumista, päättyy viimeistään kolme päivää ennen kilpailupäivää. Kansallisissa kilpailuissa ilmoittautumisaika päättyy viimeistään kaksi päivää ennen kilpailupäivää. Kansallisen kilpailun jälki-ilmoittautumisesta voi järjestävä seura periä kyykkäliiton vuosittain määräämän korotetun osanottomaksun.

17. OSANOTON VARMISTAMINEN

Kilpailijan on varmistettava osanottonsa kilpailupaikalla viimeistään 1/2 tuntia ennen kilpailua, ellei kilpailukutsussa ole mainittu lyhyempää aikaa. Osanoton varmistamisen yhteydessä on kilpailijan lisenssin voimassaolo selvitettävä.

18. OSANOTON KIELTÄMINEN

Jos järjestelytoimikunta kieltäytyy hyväksymästä ilmoittautunutta osanottajaa kilpailuun, on siitä ilmoitettava asianomaiselle viimeistään ilmoittautumisajan päättymistä seuraavan vuorokauden kuluessa. Kielto perusteluineen on ilmoitettava kyykkäliittoon anomuslomakkeen ilmoitusosalla. (kohta 12)

19. YLIN VALVONTAOIKEUS

SM-kilpailuissa kyykkäliitto määrää kilpailuille valvojan, joka on tuomariston puheenjohtaja. Muun tuomariston, sekä valvojan kansallisissa kilpailuissa määrää kilpailujen järjestelytoimikunta. Tuomariston muodostaa valvoja ja kaksi jäsentä, joilla tulee olla kyykkäliiton tuomarikortti. Tuomaristo on nimettävä vähintään 1/2 tuntia ennen kilpailun alkua.

20. VALVOJAN JA TUOMARISTON TEHTÄVÄT

Valvojan tulee, sen lisäksi että hän on tuomariston puheenjohtaja, kyykkäliiton puolesta valvoa, että kilpailussa noudatetaan virallisia kilpailusääntöjä. Tuomaristolla on rajaton oikeus valvoa, että kilpailut tapahtuvat kilpailusääntöjen mukaisesti. He ratkaisevat jokaisen vastalauseen, joka kilpailujen yhteydessä voidaan jättää. Kilpailujen järjestelyvastuu on kilpailun järjestävällä seuralla.

Vetoaminen tuomariston päätöksestä on sallittua vain, jos se koskee sääntöjen soveltamista. Heillä on oikeus sulkea kilpailusta kilpailija, joka järjestelytoimikunnan heille tekemän ilmoituksen perusteella ei ole hyväksyttävä tai jonka he katsovat syyllistyneen sopimattomaan käyttäytymiseen tai epäurheilijamaiseen tekoon. Edelleen heillä on oikeus antaa poistaa kilpailualueelta jokainen kilpailija, joka kieltäytyy tottelemasta kilpailutoimitsijain antamia määräyksiä.

Tuomaristo tarkastaa ja hyväksyy pelikentän, mittalaitteet ja pelivälineet.. Tarvittaessa suorituttaa kenttien kunnostuksen ennen alku- ja loppukilpailujen alkua. Tuomaristo voi pistokokein suorittaa kenttien mittauksen tai jos kilpailija jonkun kentän osalta sitä erikseen vaatii. Tuomariston tulee kilpailujen päätyttyä täyttää kyykkäliitolle lähetettävän ilmoituslomakkeen (12) osuutensa allekirjoituksin varustettuna. Ilmoituksessa tulee olla yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesti jätetyistä vastalauseista ja tuomariston niiden johdosta tekemistä kilpailusta sulkemisista, sekä ehdotus niiksi toimenpiteiksi, joihin tuomaristo sellaisessa tapauksessa katsoo aiheelliseksi ryhtyä, esim. kilpailukielto tms. Raportoi liittoa ja järjestävää seuraa myöskin muista asioista, sekä hyvistä että huonoista. Ilmoituslomakkeessa on lisäksi mainittava saavutetut ennätykset ja niiden tekijät.

Tuomaristolla on oikeus suorituttaa doping-testejä jokaisessa sarjassa kaikissa kilpailuissa ja tarvittaessa esim. alkometritestejä.

21. ERILAISET RANGAISTUKSET

Kysymykseen tulevat rangaistukset ovat:

• varoitus
• kilpailusta sulkeminen
• kilpailukielto
• kilpailukelvottomaksi julistaminen

Edellä mainitut rangaistukset voidaan tuomita vasta sen jälkeen kun tutkimukset ovat toimitetut ja kolmessa jälkimmäisessä tapauksessa kuultu asianosaisia. Kyykkäliitto voi antaa varoituksen myös vaikka tuomaristo on jo tuominnut muun rangaistuksen. Tällöin varoitus korostaa kyseessä olleen tarkoituksellisen sääntöjen rikkomuksen. Varoitus on voimassa 12 kuukautta sen antamisesta.

21.1 KILPAILUSTA SULKEMINEN

Sulkemisen tuomitsee tuomaristo kohdassa 20 annettujen määräysten mukaisesti. Täten rangaistu estetään osallistumasta kilpailuun. Sulkeminen aiheuttaa aina osanottomaksun menetyksen kilpailun järjestäjien hyväksi.

21.2 KILPAILUKIELTO

Kilpailukieltoon julistamisen voi tuomita ainoastaan Suomen Kyykkäliitto ry:n hallitus kuultuaan ensin asianosaisia. Todetun piristeiden, alkoholin tms. aineiden käytöstä kilpailutilanteissa seuraa aina kilpailukielto tai Suomen Antidoping toimikunnan lausunnon perusteella varoitus.

21.3 KILPAILUKELVOTTOMAKSI JULISTAMINEN

Kilpailukelvottomaksi julistamisen voi tuomita vain kyykkäliitto ja ainoastaan vakavasta rikkomuksesta. Kilpailukelvottomaksi julistaminen aiheuttaa, että tuomittu ei saa kilpailukelvottomuusaikana missään ominaisuudessa ottaa tehtävää kilpailuissa eikä osallistua kilpailuun.

22. PALKINNON MENETTÄMINEN

Kilpailija, joka on suljettu pois kilpailusta, määrätty kilpailukieltoon tai julistettu kilpailukelvottomaksi, menettää samalla oikeuden palkintoihin tässä kilpailussa. Tuomariston tulee määrätä ne sijoitusten ja palkintojen muutokset, jotka kyseessä oleva rangaistus tekee tarpeelliseksi.

23. RANGAISTUKSEN LIEVENTÄMINEN

Kyykkäliitolla on oikeus määräämillään ehdoilla lyhentää tuomitun kilpailukieltoaikaa tai kumota kilpailukelvottomaksi julistaminen.

24. VASTALAUSEOIKEUS

Vastalauseen jättämisoikeus kuuluu ainoastaan kilpailijalle. Kuitenkin kilpailutoimitsijalla on valta, vaikka vastalausetta ei ole jätetty, ryhtyä niihin toimenpiteisiin, jotka olosuhteisiin katsoen näyttävät oikeutetuilta.

25. VASTALAUSEEN JÄTTÄMINEN

Vastalause on toimitettava kilpailun valvojalle, joka huolehtii siitä, että kilpailun tuomaristo käsittelee sen. Vastalauseen jättämisen yhteydessä on maksettava vastalausemaksuna 100 mk. Jos vastalause hyväksytään, palautetaan vastalausemaksu.

26. MÄÄRÄAIKA, JONKA KULUESSA VASTALAUSE ON JÄTETTÄVÄ

Vastalause, joka koskee ilmoittautumisen pätevyyttä, on jätettävä viimeistään 1/2 tuntia ennen kilpailua. Kilpailun järjestäjän tulee asettaa nähtäväksi arvottu kilpailujärjestys 45 minuuttia ennen kilpailun alkua. Vastalause, joka koskee kilpailun aikana tapahtunutta erehdystä tai virhettä, sekä tulosluetteloa on, mikäli tuomaristo ei katso sitä mahdottomaksi, jätettävä 15 minuutin kuluessa virallisten tulosten julkaisemisesta. Tulokset katsotaan virallisiksi esim silloin, kun pelipöytäkirjat on asetettu nähtäväksi paremmuusjärjestyksessä ja pelatun sarjan kohdalle on merkitty tulosten julkaisuaika, tai kun puhtaaksikirjoitettu tuloslista on asetettu nähtäväksi.

27. VASTALAUSETTA KOSKEVA KUULEMINEN

Ennen kuin vastalause ratkaistaan, tulee vastaajalle järjestää tilaisuus selvityksen antamiseen. Hänellä on oikeus kutsua todistajia.

28. PERUSTEETON VASTALAUSE

Jos vastalause todetaan jätetyn pahansuopaisuudesta tai kateudesta, kyykkäliitto voi rangaista vastalauseen tekijää näiden sääntöjen mukaisesti.

29. VELVOLLISUUS ALISTUA TUOMIOON

Kaikki osapuolet ovat velvollisia hyväksymään vastalausetta koskevan tuomion, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa näiden sääntöjen perusteella voi vetoaminen tulla kysymykseen.

30. TULOSLUETTELON JULKAISEMINEN JA PALKINTOJEN JAKO

Tulosluettelo on julkaistava vähintään 15 minuuttia ennen palkintojen jakoa. Poikkeus sallitaan ehdolla, että kaikki kilpailijat hyväksyvät muutoksen.

Kilpailijalle, jota vastaan on tehty vastalause, ei saa jakaa palkintoa ennen kuin vastalause on ratkaistu. Myöskään muita palkintoja, joihin tuomariston päätös vastalauseen johdosta voi vaikuttaa, ei jaeta.

Mikäli tulosluettelossa todetaan puhtaaksikirjoitus- tai laskuvirheitä, ovat järjestäjät aina velvollisia ne oikaisemaan.

31. VETOAMISOIKEUS

Kilpailijalla on oikeus vedota kyykkäliittoon tuomariston hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta tai tekemästä päätöksestä.

32. VETOAMINEN

Vetoaminen on oltava kirjallinen sekä vetoajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama.

33. AIKA, JONKA KULUESSA VETOAMINEN ON JÄTETTÄVÄ

Vetoomus on jätettävä kyykkäliitolle tuomariston päätöksen julkaisupäivää seuraavien seitsemän päivän aikana, jos asianomainen tunnin kuluessa julkaisemisen jälkeen on kirjallisesti ilmoittanut tuomaristolle aikovansa vedota.

34. KUULEMINEN VETOAMISEN JOHDOSTA

Osapuolilla on oikeus vetoamisen ratkaisemiseksi tulla kuulluksi. Tämän vuoksi heille on ajoissa tiedotettava, milloin kuuleminen pidetään. Heillä on oikeus kutsua myös tähän keskusteluun todistajia. Jos osapuolet ja todistajat eivät saavu, ratkaistaan vetoaminen joka tapauksessa.

35. VETOAMISTUOMIOISTUIN

Vetoamisen ratkaisee kyykkäliiton hallitus, joka muodostaa korkeimman vetoamistuomioistuimen. Henkilö, joka on ollut vetoamiseen liittyvässä kilpailussa toimitsijana tai tuomariston jäsenenä, älköön osallistuko vetoomuksen käsittelyyn, eikä myös, jos hän on ollut välillisesti tai välittömästi vetoomuksen aiheuttaneessa tapahtumassa mukana.

36. VETOAMISTA KOSKEVA TUOMIO

Kyykkäliiton hallituksella on oikeus kumota rangaistus tai muu päätös, josta on valitettu, tai jos asianhaarat niin vaativat, lieventää tai koventaa rangaistusta. Mikään viranomainen ei voi määrätä, että kilpailu on uusittava.

37. TUOMION JULKAISEMINEN

Kyykkäliitolla on oikeus julkaista tai antaa julkaista ilmoitus vetoamista koskevasta tuomiosta ja sen yhteydessä mainituista eri osapuolten henkilöiden nimistä. Tällaisessa tiedotuksessa mainitulla henkilöllä ei kilpailukelvottomaksi julistamisen uhalla ole oikeutta ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin kyykkäliittoa tai jotain henkilöä vastaan, joka liitolta on saanut tehtäväksi ilmoituksen julkaisemisen.

Liiton kilpailusääntöjen peliosan nettiversio on päivityksessä.

Katso PDF-muotoinen sääntövihko ja muutokset sivun ylälaidasta!

PELIPÖYTÄKIRJAPOHJIA

• Henkilökohtainen peli
• Joukkuepeli
• Paripeli
• Viisiottelu
• Seurantataulu joukkuepeli
• Seurantataulu paripeli