Sääntökirja

Lataa sääntökirja PDF-formaatissa tästä.

Sisältö

Lakiosa
1 Kyykkäurheilun kansallinen johto
2 Kansainvälinen kilpailu
3 Kansallinen kilpailu
4 Piirikunnallinen kilpailu
5 Jäsentenvälinen kilpailu
6 Kutsukilpailu
7 Ennätys
8 Suomen ennätys ja tilastokelpoisuus
9 Lisenssi
10 Pelaajasiirrot
11 Kilpailujen järjestäminen
12 Kilpailulupa
13 Kilpailulupamaksut
14 Kilpailuluvan anominen
15 Kilpailuluvan kieltäminen ja peruuttaminen
16 Kilpailukutsu
17 Ilmoittautuminen
18 Ilmoittautumisajan päättyminen
19 Osanoton varmistaminen
20 Osanottomaksut
21 Osanoton kieltäminen
22 Ylin valvontaoikeus
23 Tuomariston tehtävät
24 Erilaiset rangaistukset
25 Palkinnon menettäminen
26 Rangaistuksen lieventäminen
27 Vastalauseoikeus
28 Vastalauseen jättäminen
29 Määräaika, jonka kuluessa vastalause on jätettävä
30 Vastalausetta koskeva kuuleminen
31 Perusteeton vastalause
32 Velvollisuus alistua tuomioon
33 Tulosluettelon julkaiseminen ja palkintojen jako
34 Vetoamisoikeus
35 Vetoaminen
36 Vetoamistuomioistuin
37 Vetoamista koskeva tuomio
38 Tuomion julkaiseminen
Tekninen osa
39 Pelikenttä
40 Heittomatkat
41 Kyykkämailat
42 Kyykät
43 Mittausvälineet
44 Pelipöytäkirjat
45 Tulosluettelo
46 Pelituomarin tehtävät
47 Kilpailusarjat
48 Kilpailusarjat, joissa vähän pelaajia
49 Luokituspisteet
50 Kilpailulajit
51 SM-Kilpailut
52 Cup-joukkuesarja miehille ja cup paripelisarja naisille
53 Henkilökohtainen cup-kilpailu
54 Vuoden pelaajat
55 Maajoukkueen valinta
56 Peliin liittyviä nimityksiä
Peliosa
57 Yleistä
58 Yleistä
59 Joukkuearvonnat ja pelijärjestys
60 Pelin avaus ja kulku
61 Pistelaskenta
62 Sijoitukset lohkoissa
63 Lyhyt uusinta
64 Yleistä
65 Yleistä
66 Pistelaskenta ja sijoitukset
67 Yleistä
68 Pelikuviot ja pistelaskenta
69 Sijoitukset
Ohjeosa
70 Yleisohjeita
71 Kilpailujärjestäjän ohjeita
Liitteet
Kyykän historiaa
Eettinen kilpailusäännöstö
1 Yleiset määräykset
2 Dopingmääräykset
3 Taloushallinto — verotus
4 Sosiaaliturva
5 Seuran konkurssi
6 Sopupeli
7 Vedonlyönti


Lakiosa

 

1 Kyykkäurheilun kansallinen johto

Kyykkäurheilun kansallinen johto on Suomen Kyykkäliitto ry:llä, joka johtaa ja valvoo kyykkäurheilua ja kilpailusääntöjen noudattamista.

2 Kansainvälinen kilpailu

Kilpailu on kansainvälinen, kun se on avoin eri kansallisuutta oleville kilpailijoille.

3 Kansallinen kilpailu

Kilpailu on kansallinen, kun osanotto on sallittu vain ko. maan kilpailijoille.

4 Piirikunnallinen kilpailu

Kilpailu on piirikunnallinen, kun osanotto siihen on sallittu vain piirin jäsenseurojen jäsenille.

5 Jäsentenvälinen kilpailu

Kilpailu on jäsentenvälinen, kun osanotto siihen on sallittu vain jäsenseuran jäsenille.

6 Kutsukilpailu

Kilpailu on kutsukilpailu, kun siihen saavat osallistua vain järjestävän seuran kutsumat kyykänpelaajat.

7 Ennätys

Ennätys on paras tulos, joka on saavutettu sääntöjen edellyttämällä tavalla. Ennätyksen hyväksyminen edellyttää tuomariston hyväksymisen ja ilmoituksen Suomen Kyykkäliitonhallitukselle. Ennätyssuorituksen jälkeen kenttä ja pelivälineet mitataan tuomariston toimesta.

8 Suomen ennätys ja tilastokelpoisuus

Suomen ennätys on Suomen Kyykkäliiton hallituksen hyväksymä, suomalaisen kilpailijan tekemä ennätys, joka on saavutettu Kyykkäliiton hyväksymissä kansainvälisissä, kansallisissa tai piirinmestaruuskilpailuissa. Ennätys- ja tilastokelpoisiksi katsotaan edellä mainituissa kilpailuissa kesäolosuhteissa saavutettu tulos. Ennätyksiksi hyväksytään naisten-, miesten-, veteraanien ja junioreiden ennätykset. Hallissa heitetyt ennätykset ja tulokset tilastoidaan erikseen.

9 Lisenssi

Lisenssi on henkilökohtainen rekisteröintiasiakirja ja samalla vakuutustodistus, joka on myönnetty kilpailuun osallistuvalle henkilölle. Lisenssin haltijan edellytetään tuntevan kyykkäkilpailujen säännöt, sekä sitoutuvan niitä noudattamaan. Kukaan ei voi osallistua Suomen Kyykkäliiton alaiseen kyykkäkilpailuun, ellei hänellä ole tämän liiton lisenssiä. Lisenssi on uusittava vuosittain ja siitä on suoritettava Suomen Kyykkäliiton vuosittain määräämä lisenssimaksu.

10 Pelaajasiirrot

Pelaaja voi edustaa kilpailuissa pelaajana vain yhtä jäsenseuraa. Pelaajien siirtyminen jäsenseurasta toiseen sallitaan vuosi-ilmoituksen yhteydessä tai erityisestä syystä kilpailukauden aikana yhden kerran. Takaisinsiirtoa ei hyväksytä saman kauden aikana. Siirrot on kirjallisesti ilmoitettava Suomen Kyykkäliiton hyväksyttäväksi.

11 Kilpailujen järjestäminen

Kilpailuja saavat järjestää Suomen Kyykkäliittoon kuuluvat jäsenseurat.

12 Kilpailulupa

SM- ja kansallisen kilpailun järjestämiseksi vaaditaan aina Suomen Kyykkäliiton hallituksen myöntämä lupa. Piirikunnalliseen, jäsentenväliseen, ja kutsukilpailuun, sekä heimojuhlien tms. yhteydessä pelattavaankilpailuun ei vaadita Kyykkäliiton lupaa. Piirinmestaruuskilpailusta toimitettava kilpailulupa-anomuksen ilmoitusosa ja tulokset korvaavat luvan kun ne toimitetaan Kyykkäliittoon säädetyssä ajassa kilpailujen päättymisestä (kohta 45). Kilpailuissa, joilla ei ole Kyykkäliiton lupaa, ei liiton vastuu- ja lisenssivakuutus ole voimassa.

13 Kilpailulupamaksut

Jokaisesta kilpailusta, josta vaaditaan kohdan 12 mukaisesti kilpailulupa, tulee järjestäjien maksaa kilpailulupamaksu. Maksu määritellään henkilökohtaisen kilpailun, joukkuekilpailun tai parikilpailun osanottomaksun maksaneiden lukumäärien mukaisesti. Maksujen suuruudet määrää Suomen Kyykkäliitto vuosittain. Maksu Kyykkäliitolle on suoritettava seitsemän vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä.

14 Kilpailuluvan anominen

Kilpailulupa-anomus on tehtävä Suomen Kyykkäliiton tätä tarkoitusta varten painattamalle lomakkeelle. Kilpailuluvat on anottava tammikuun loppuun mennessä kuluvalle vuodelle. Kalenterin ulkopuoliset kilpailut on anottava viimeistään 2kk ennen suunniteltua kilpailupäivää.

15 Kilpailuluvan kieltäminen ja peruuttaminen

Suomen Kyykkäliitto ei myönnä lupaa kilpailulle, jota ei järjestetä näiden sääntöjen mukaisesti. Kyykkäliitto voi antaa varoituksen tai peruuttaa jo myönnetyn kilpailuluvan, jos järjestävä seura ei ole säädetyssä ajassa toimittanut edellisen kilpailun kohdan 14 kilpailuanomuksen ilmoitusosaa ja maksanut kyseessä olevan kilpailun kilpailulupamaksua (kohta 13).

16 Kilpailukutsu

Kilpailukutsu on julkaistava hyvissä ajoin ennen kilpailupäivää. Kutsussa tulee esiintyä seuraavat asiat:

  • kilpailun pitopaikka osoitteineen
  • kilpailupäivä ja alkamisajankohta
  • kilpailusarjat
  • ennakkoilmoittautumisten vastaanottaja
  • viimeinen ilmoittautumisaika
  • ilmoittautumistapa
  • otetaanko jälki-ilmoittautumisia

Hyväksyttyjen kilpailujen osalta kutsut julkaistaan Suomen Kyykkäliiton virallisessa kilpailukalenterissa.

17 Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen on kilpailijan ja järjestäjän välinen sopimus. Ilmoittautumistapa mainitaan aina kilpailukutsussa. Paperille tulostuvat ilmoittautumiset katsotaan kirjallisiksi. Ilmoittautumisen yhteydessä on aina mainittava pelaajan sarja ja mahdolliset ikähyvitykset.

18 Ilmoittautumisajan päättyminen

SM-kilpailuissa ilmoittautumisaika päättyy aina viimeistään kolme päivää ennen varsinaista kilpailupäivää. Kansallisissa kilpailuissa viimeistään kaksi päivää ennen varsinaista kilpailupäivää ellei kilpailukutsussa määrätä lyhyempää aikaa. SM-kilpailuihin jälki-ilmoittautuneilta järjestävä seura perii aina osanottomaksun viisinkertaisena. Kansallisen kilpailun jälki-ilmoittautumisesta on järjestävällä seuralla oikeus periä osanottomaksun kaksinkertaisena.

19 Osanoton varmistaminen

Kilpailijan on varmistettava osanottonsa kilpailupaikalla viimeistään 1/2 tuntia ennen kilpailua, ellei kilpailukutsussa ole mainittu lyhyempää aikaa. Osanoton varmistamisen yhteydessä on kilpailijan lisenssin voimassaolo selvitettävä.

20 Osanottomaksut

Kustannusten kattamiseksi on kilpailun järjestäjällä oikeus periä osanottomaksua. Osanottomaksujen enimmäismäärät määrää Suomen Kyykkäliitto vuosittain.

21 Osanoton kieltäminen

Jos kilpailun järjestäjä kieltäytyy hyväksymästä ilmoittautunutta osanottajaa kilpailuun, on siitä ilmoitettava asianomaiselle viimeistään ilmoittautumisajan päättymistä seuraavan vuorokauden kuluessa, kuitenkin viimeistään tuntia ennen kilpailujen alkua. Kielto perusteluineen on ilmoitettava Suomen Kyykkäliittoon anomuslomakkeen ilmoitusosalla. (kohta 14)

22 Ylin valvontaoikeus

SM-kilpailuihin Suomen Kyykkäliitto määrää kilpailuille valvojan, joka on tuomariston puheenjohtaja. Muun tuomariston, sekä valvojan kansallisissa kilpailuissa määrää kilpailujen järjestäjä. Tuomariston muodostaa valvoja (tuomariston puheenjohtaja) ja kaksi jäsentä. Tuomaristo on nimettävä vähintään 1/2 tuntia ennen kilpailun alkua.

23 Tuomariston tehtävät

1)
Tuomaristolla on rajaton oikeus valvoa Suomen Kyykkäliiton puolesta, että kilpailussa ja niiden järjestelyissä noudatetaan virallisia kilpailusääntöjä. Kilpailujen järjestelyvastuu on kilpailun järjestävällä seuralla.
2)
Tuomaristo ratkaisee jokaisen vastalauseen, joka kilpailujen yhteydessä voidaan jättää.
3)
Tuomaristolla on oikeus sulkea kilpailusta kilpailija, joka kilpailujärjestäjän heille tekemän ilmoituksen perusteella ei ole hyväksyttävä tai jonka he katsovat syyllistyneen sopimattomaan käyttäytymiseen tai epäurheilijamaiseen tekoon. Sulkeminen aiheuttaa aina osanottomaksun menetyksen kilpailun järjestäjien hyväksi.
4)
Tuomaristolla on oikeus antaa poistaa kilpailualueelta jokainen kilpailija, joka kieltäytyy tottelemasta kilpailutoimitsijain antamia määräyksiä.
5)
Tuomaristo tarkastaa ja hyväksyy pelikentän, mittalaitteet ja pelivälineet.
6)
Tuomaristo suorituttaa tarvittaessa kenttien kunnostuksen ennen alku- ja loppukilpailujen alkua.
7)
Tuomaristo voi pistokokein suorittaa kenttien mittauksen tai jos kilpailija jonkun kentän osalta sitä erikseen vaatii.
8)
Tuomariston tulee kilpailujen päätyttyä täyttää Kyykkäliitolle lähetettävän ilmoituslomakkeen (kohta 14) osuutensa allekirjoituksin varustettuna. Ilmoituksessa tulee olla yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesti jätetyistä vastalauseista ja tuomariston niiden johdosta tekemistä kilpailusta sulkemisista, sekä ehdotus niiksi toimenpiteiksi, joihin tuomaristo sellaisessa tapauksessa katsoo aiheelliseksi ryhtyä. Ilmoituslomakkeessa on lisäksi mainittava saavutetut ennätykset ja niiden tekijät.
9)
Tuomaristolla on oikeus suorituttaa doping-testejä jokaisessa sarjassa kaikissa kilpailuissa ja tarvittaessa esim. alkometritestejä.
10)
Vetoaminen tuomariston päätöksestä on sallittua vain, jos se koskee sääntöjen soveltamista.

 

24 Erilaiset rangaistukset

Suomen Kyykkäliiton langettamat rangaistukset ovat:

  • huomautus
  • moite
  • varoitus
  • kilpailusta sulkeminen
  • kilpailukielto
  • kilpailukelvottomaksi julistaminen

Edellä mainitut rangaistukset voidaan tuomita vasta sen jälkeen kun tutkimukset ovat suoritettu ja tapauksen johdosta kuultu myös asianosaisia. Kyykkäliitto voi antaa rangaistuksen myös tuomariston kilpailusta sulkemalle pelaajalle. Varoitus on voimassa 12 kuukautta sen antamisesta.

24.1 Kilpailusta sulkeminen

Suomen Kyykkäliiton määräämästä kilpailusta sulkemisesta aiheutuu heitetyn tuloksen ja ennätysten mitätöiminen.

24.2 Kilpailukielto

Kilpailukieltoon julistamisen voi tuomita ainoastaan Suomen Kyykkäliiton hallitus kuultuaan ensin asianosaisia. Todetun piristeiden, alkoholin tms. aineiden käytöstä kilpailutilanteissa seuraa aina kilpailukielto tai Suomen Antidoping toimikunnan lausunnon perusteella varoitus.

24.3 Kilpailukelvottomaksi julistaminen

Kilpailukelvottomaksi julistamisen voi tuomita vain Suomen Kyykkäliitto ja ainoastaan vakavasta rikkomuksesta. Kilpailukelvottomaksi julistaminen aiheuttaa, että tuomittu ei saa kilpailukelvottomuusaikana missään ominaisuudessa ottaa tehtävää kilpailuissa eikä osallistua kilpailuun.

25 Palkinnon menettäminen

Kilpailija, joka on suljettu pois kilpailusta, määrätty kilpailukieltoon tai julistettu kilpailukelvottomaksi, menettää samalla oikeuden palkintoihin tässä kilpailussa. Rangaistuksen antajan tulee määrätä ne sijoitusten ja palkintojen muutokset, jotka kyseessä oleva rangaistus tekee tarpeelliseksi.

26 Rangaistuksen lieventäminen

Suomen Kyykkäliitolla on oikeus määräämillään ehdoilla lyhentää tuomitun kilpailukieltoaikaa tai kumota kilpailukelvottomaksi julistaminen.

27 Vastalauseoikeus

Vastalause (protesti) voidaan tehdä kilpailujärjestäjän tekemästä rikkomuksesta Suomen Kyykkäliiton kilpailusääntöjä vastaan. Vastalauseen jättämisoikeus kuuluu ainoastaan kilpailijalle. Kuitenkin kilpailutoimitsijalla on valta, vaikka vastalausetta ei ole jätetty, ryhtyä niihin toimenpiteisiin, jotka olosuhteisiin katsoen näyttävät oikeutetuilta.

28 Vastalauseen jättäminen

Vastalause on toimitettava kilpailun valvojalle, joka huolehtii siitä, että kilpailun tuomaristo käsittelee sen.

29 Määräaika, jonka kuluessa vastalause on jätettävä

Vastalause, joka koskee ilmoittautumisen pätevyyttä, on jätettävä viimeistään 20 minuuttia ennen kilpailua. Kilpailun järjestäjän tulee asettaa nähtäväksi arvottu kilpailujärjestys 30 minuuttia ennen kilpailun alkua. Vastalause, joka koskee kilpailun aikana tapahtunutta erehdystä tai virhettä, sekä tulosluetteloa on, mikäli tuomaristo ei katso sitä mahdottomaksi, jätettävä 15 minuutin kuluessa virallisten tulosten julkaisemisesta. Tulokset katsotaan virallisiksi esim. silloin, kun pelipöytäkirjat on asetettu nähtäväksi paremmuusjärjestyksessä ja pelatun sarjan kohdalle on merkitty tulosten julkaisuaika, tai kun puhtaaksikirjoitettu tuloslista on asetettu nähtäväksi.

30 Vastalausetta koskeva kuuleminen

Ennen kuin vastalause ratkaistaan, tulee vastaajalle järjestää tilaisuus selvityksen antamiseen. Hänellä on oikeus kutsua todistajia.

31 Perusteeton vastalause

Jos vastalause todetaan jätetyn perusteettomin syin, Suomen Kyykkäliitto voi rangaista vastalauseen tekijää näiden sääntöjen mukaisesti.

32 Velvollisuus alistua tuomioon

Kaikki osapuolet ovat velvollisia hyväksymään vastalausetta koskevan tuomion.

33 Tulosluettelon julkaiseminen ja palkintojen jako

Tulosluettelo on julkaistava vähintään 15 minuuttia ennen palkintojen jakoa. Poikkeus sallitaan ehdolla, että kaikki kilpailijat hyväksyvät muutoksen. Kilpailijalle, jota vastaan on tehty vastalause, ei saa jakaa palkintoa ennen kuin vastalause on ratkaistu. Myöskään muita palkintoja, joihin tuomariston päätös vastalauseen johdosta voi vaikuttaa, ei jaeta. Mikäli tulosluettelossa todetaan puhtaaksikirjoitus- tai laskuvirheitä, ovat järjestäjät aina velvollisia ne oikaisemaan.

34 Vetoamisoikeus

Kilpailijalla on oikeus vedota Suomen Kyykkäliiton hallitukseen kilpailun tuomariston hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta tai tekemästä päätöksestä.

35 Vetoaminen

Vetoaminen on oltava kirjallinen sekä vetoajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama. Vetoomus on jätettävä Suomen Kyykkäliiton hallitukselle tuomariston päätöksen julkaisupäivää seuraavien seitsemän päivän aikana. Näiden seitsemän päivän aikana on myös suoritettava Suomen Kyykkäliiton tilille 100 euron suuruinen vetoamismaksu. Jos vetoaminen hyväksytään, palautetaan maksu.

36 Vetoamistuomioistuin

Vetoamisen ratkaisee Suomen Kyykkäliiton hallitus kuultuaan kaikkia osapuolia. Vetoomuksen osapuolilla on oikeus kutsua todistajia. Jos osapuolet ja todistajat eivät saavu kuulemistilaisuuteen tai toimita pyydettyjä selvityksiä, ratkaistaan vetoaminen joka tapauksessa. Henkilö, joka on ollut vetoamiseen liittyvässä kilpailussa toimitsijana, tuomariston jäsenenä tai mukana vetoomuksen aiheuttaneessa tapahtumassa, ei saa osallistua vetoomuksen käsittelyyn.

37 Vetoamista koskeva tuomio

Suomen Kyykkäliiton hallituksella on oikeus muuttaa rangaistus tai päätös, josta vetoomus on tehty. Mikään viranomainen ei voi määrätä, että kilpailu on uusittava.

38 Tuomion julkaiseminen

Suomen Kyykkäliitolla on oikeus julkaista tai antaa julkaista ilmoitus vetoamista koskevasta tuomiosta ja sen yhteydessä mainituista eri osapuolten henkilöiden nimistä. Tällaisessa tiedotuksessa mainitulla henkilöllä ei kilpailukelvottomaksi julistamisen uhalla ole oikeutta ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin Kyykkäliittoa tai jotain henkilöä vastaan, joka Kyykkäliitolta on saanut tehtäväksi ilmoituksen julkaisemisen.


Tekninen osa

 

39 Pelikenttä

Pelikentän tulee olla koko alaltaan sorapintainen (kesäkilpailussa) ja mahdollisimman tasainen. Kentän molemmilla sivuilla tulee olla vähintään 1 m ja takana vähintään 2 m tasaista aluetta. Kentän mitat ovat rajaviivan keskeltä rajaviivan keskelle, mittatarkkuus 0–+5 cm. Pelikenttä piirretään terävällä piirtotikulla (ei kalkkiviivoilla). Jos alueelle tehdään useampia pelikenttiä, on kenttien turvallisuusväli vähintään 5 metriä.

39.1 Miesten kenttä

(kenttä 5×5, väli 10 m)


PIC

Kuva 1: Miesten kenttä


 

39.2 Naisten ja juniorien iso kenttä

(kenttä 5 x 4 m, väli 10 m, 8 m ja 6 m heittoviivat)


PIC

Kuva 2: Naisten ja juniorien iso kenttä.


 

39.3 Juniorien pieni kenttä

(kenttä 3 x 3 m, väli 6 m, 4 m heittoviivat)


PIC

Kuva 3: Juniorien pieni kenttä.


 

40 Heittomatkat

 

40.1 Miehet

Miehet suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 15 m:n päästä ja jatkon 10 m:n päästä (kohta 39.1). Miesveteraanit yli 70-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon pelineliöstä 10 m:n päästä pelatessaan veteraanisarjassa. Joukkue- ja parikilpailussa 70-vuotias saa avata rajoiltaan vasta sitten, kun muut joukkueen jäsenet eivät saa peliä auki. Jos joukkueessa tai parissa on vain yli 70-vuotiaita, he saavat avata rajoiltaan välittömästi.

40.2 Naiset

Naiset suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 10 m:n päästä (kohta 39.2) ja jatkon 8 m:n päästä. Naisveteraanit yli 70-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon 8 m:n päästä pelatessaan veteraanisarjassa. Joukkue- ja parikilpailussa 70-vuotias saa avata rajoiltaan vasta sitten, kun muut joukkueen jäsenet eivät saa peliä auki. Jos joukkueessa tai parissa on vain yli 70-vuotiaita, he saavat avata rajoiltaan välittömästi.

40.3 Juniorit 15v ja 12v

Pojat ja tytöt 12-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 8 m:n päästä ja jatkon 6 m:n päästä. (kohta 39.2) Pojat ja tytöt 15-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 10 m:n päästä ja jatkon 8 m:n päästä. (kohta 39.2)

40.4 Juniorit 10v ja 8v

Pojat ja tytöt 8-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon pelineliöstä 4 m:n päästä (kohta 39.3). Pojat ja tytöt 10-vuotiaat suorittavat aloitusheiton 6 m:n päästä ja jatkon 4 m:n päästä (kohta 39.3).

41 Kyykkämailat

Kyykkämailat hyväksytään tehtäviksi ainoastaan puusta. Mailojen tulee olla pyöreitä ja varustettuna kädensijalla (kuva 4.). Mailojen pituus saa olla enintään 850 mm ja paksuus enintään 80 mm. Mailojen maalaaminen ja lakkaaminen on sallittua, mutta muulla keinoaineella pinnoittaminen on kielletty (esim. lasikuitu). Kädensijan ja pienten kolhujen ja lohkeamien korjaaminen mailasta keinoaineilla on sallittua. Mailojen vahvistaminen on sallittua kädensijasta, kaulasta ja päästä enintään 30 mm:n levyisellä renkaalla.


PIC

Kuva 4: Kyykkämaila.


 

42 Kyykät

Kyykät valmistetaan koivupuusta lieriön muotoisiksi kuvan mukaiseksi. Kyykän pituus on 100 mm ja paksuus 65–80 mm. Reunat pyöristetään noin 5 mm:n leveydeltä.


PIC

Kuva 5: Kyykkä.


 

43 Mittausvälineet

Kyykkämailojen mittaaminen suoritetaan järjestäjien toimesta ennen kilpailua. Mittalaitteen on oltava mittausosiltaan metallinen. Laitteessa tulee olla pituusmittahaarukka, jossa päätytappien korkeus vähintään 80 mm ja tappien välinen etäisyys 850 mm koko tappien korkeudella. Mittatarkkuus 0–+0,5 mm. Mittalaitteessa tulee olla paksuusmittareikä, joka on halkaisijaltaan symmetrisen pyöreä 80 mm. Mittatarkkuus 0–+0,5 mm. Mitattavaa mailaa koskettavan pinnan leveys ei saa ylittää 3 mm:ä. Mailojen tulee sopia edellä mainittuihin mittoihin. Jokaista pelikenttää varten tulee järjestäjien varata mittatikku, jolla tarkistetaan rajoille lyödyt kyykät ja mailat. Mittatikun pituuden tulee olla vähintään 20 cm ja paksuuden tulee olla 15 mm ja se on teroitettava keskeisesti.

44 Pelipöytäkirjat

Kaikissa Suomen Kyykkäliiton myöntämissä kilpailuissa on pidettävä pöytäkirjaa pelitapahtumista. Pelipöytäkirjat on säilytettävä kahden vuoden ajan, ja jos kilpailusta tehdään vetoomus, on vetoomusta käsittävän kilpailusarjan pelipöytäkirjat vaadittaessa toimitettava Kyykkäliittoon. Pöytäkirjat, joita on käytettävä Kyykkäliiton hyväksymissä kilpailuissa, voi tilata liitosta.

45 Tulosluettelo

Kilpailusta on tehtävä erillinen tulosluettelo, joka on ilmoituslomakkeen liitteenä lähetettävä Suomen Kyykkäliittoon seitsemän (7) päivän kuluessa kilpailujen päättymisestä. Henkilökohtaisten kilpailujen osalta tulosluettelossa tulee olla seuraavat asiat:

  • kilpailusarja
  • pelaajan sijoitus
  • pelaajan nimi
  • pelaajan seura
  • pelaajan tulos
  • mahdollisten uusintojen tulokset
  • veteraanisarjassa tulosmerkintä sisältää sekä ikähyvityksen että lopputuloksen Joukkue- ja parikilpailujen
  • alta tulosluettelossa tulee olla seuraavat asiat:
  • kilpailusarja
  • joukkueen/parin sijoitus
  • pelaajaseuran nimi
  • pelaajien nimet
  • osallistuneiden joukkueiden/parien yhteismäärä sarjassa

 

46 Pelituomarin tehtävät

Pelituomari tuomitsee pelit näiden sääntöjen mukaisesti, huomioiden seuraavat ohjeet:

1)
Tuomari valvoo, että pelaaja saa keskittyä rauhassa heittosuoritukseensa.
2)
Jos pelaaja lyö lyöntineliössä olevia vastustajan kyykkiä, asettaa pelituomari kyykät paikoilleen ja tuomitsee lyönnin tapahtuneeksi, jos maila irtoaa lyöjän kädestä.
3)
Lyöntineliössä olevia kyykkiä ei saa siirrellä. Jos näin tapahtuu, asettaa pelituomari kyykät paikoilleen ja antaa pelaajalle huomautuksen. Kahden huomautuksen jälkeen pelituomari määrää pelaajan lyömään kaikki lyöntivuoronsa jäljellä olevat mailat takarajan takaa.
4)
Kun lyönti halkaisee kyykän, tuomitsee pelituomari sen mukaan, minne suurempi osa kyykkää meni, vaihtaen samalla rikkoutuneen kyykän ehjään. Yhtä suurten osien jäädessä pelineliöön, ratkaisee pelaaja, kumman kohdalle ehjä kyykkä asetetaan. Jos yhtä suurista osista toinen menee ulos ja toinen jää kenttään, katsotaan kyykkä uloslyödyksi.
5)
Pelaaja ei saa tarpeettomasti viivyttää peliä. Jos pelituomari havaitsee tahallista viivyttelyä, antaa hän pelaajalle huomautuksen. Jos viivyttelyä tapahtuu edelleen, määrää pelituomari pelaajalle tai koko joukkueelle yhteisajan, jonka kuluessa lyöntivuorojen mailat on lyötävä. Yhteisaika saadaan kertomalla lyömättömien mailojen lukumäärä 30 sekunnilla.
6)
Pelituomari merkitsee pelipöytäkirjaan jokaisen mailan viemän kyykkä-määrän. “Hutimaila” merkitään nollalla.
7)
Lyöntivuoron loputtua tarkistaa pelituomari pelineliön ja merkitsee pelipöytäkirjaan neliöön jääneiden kyykkien lukumäärän. Neliöön jääneet mailat poistetaan tuomarin valvonnassa. Pelipuoliskon jälkeen “akkojen” ja “pappien” lukumäärät merkitään pelipöytäkirjaan. Epäiltäessä kyykkää “papiksi”, tarkistaa pelituomari asian vetämällä mittatikulla rajaa pitkin pystysuorassa asennossa. Jos mittatikku osuu kyykkään, nostetaan se “papiksi” lyöntivuoron päätyttyä. Jos mittatikku ei osu kyykkään, ulkopuolinen kyykkä poistetaan ja neliönpuoleinen jää “akaksi”. Tarkistus voidaan tehdä myös pelin kuluessa. Sivurajalla oleva kyykkä ei ole “pappi”, mikäli siihen on matkaa vähemmän kuin 10 cm eturajalta. Kyykän koskettaessa yhtä aikaa sivu- ja takarajaa, nostetaan se “nurkkapapiksi”.
8)
Tuomari ei salli tupakointia pelialueella (peli- ja heittoneliö ja niiden välitön läheisyys).

 

47 Kilpailusarjat

  • naisilla M-, A-, ja veteraanisarja
  • miehillä M-, A-, B- ja veteraanisarja
  • juniorit 15 vuotta ja 10 vuotta (voidaan pelata tytöt ja pojat erikseen)

Jos jossakin kilpailussa ei järjestetä kaikkia kilpailusarjoja, voi alempisarjalainen osallistua kilpailuun seuraavassa ylemmässä sarjassa. Veteraanisarjalainen voi vaihtoehtoisesti pelata luokituspisteidensä mukaisessa sarjassa edellyttäen, että ilmoittautumisen yhteydessä tästä on mainittu. Nuorten sarjan pelaajan siirtyessä aikuisten sarjaan, hän nousee B-sarjaan, ellei ole edellisenä vuonna heittänyt ylempään sarjaan oikeuttavaa tulosta sääntöjen mukaisilta rajoilta (tulos ilmoitettava tuomariston ilmoituksessa).

48 Kilpailusarjat, joissa vähän pelaajia

SM-kilpailuissa pelataan kaikki SM-kilpailuihin hyväksytyt sarjat, vaikka osanottajia olisi vain yksi. Tavoitteena on saada kuhunkin pelattavaan sarjaan vähintään kolme pelaajaa. Jos kansallisessa kilpailussa ilmoitetaan olevan vain kaksi miesten ja kaksi naisten sarjaa, ovat sarjat M ja A. Jos kansallisissa kilpailuissa A- tai B-sarjaan ei osallistu vähintään kolmea pelaajaa niin kilpailun järjestäjä voi halutessaan siirtää pelaajat pelaamaan ylempään sarjaan. Veteraanisarjan jäädessä vajaaksi (alle kolme pelaajaa) pelaajat voidaan siirtää tulostaan vastaavaan sarjaan pelaamaan ilman ikähyvityksiä.

49 Luokituspisteet

Kilpailusarjojen luokituspisteet määräytyvät kilpailijan viimeisen kesäkilpailukauden henkilökohtaisten kilpailutulosten perusteella. Sarjaan oikeuttava tulos on saavutettava vähintään kahdessa eri kilpailussa kilpailukauden aikana. Kilpailemattomuus ei aiheuta putoamista alempaan sarjaan. Veteraanien luokituspisteissä ei ikähyvityksiä lasketa mukaan. Luokituspisteisiin hyväksyttäviä kilpailuja ovat ennätys- ja tilastokelpoiset kilpailut (kohta 8), sekä piirinmestaruuskilpailut edellyttäen, että kilpailulla on asianmukainen kilpailulupa (kohta 12). Pelaaja voi siirtyä erillisen anomuksen perusteella pelaamaan ylempään sarjaan heti saavutettuaan ylemmän sarjan tulosrajan kahdesti saman kilpailukauden aikana. Kilpailusarjojen luokituspisteet eri sarjoissa ovat seuraavat:

  • Miesten Mestaruussarja, 22 pistettä ja yli
  • Miesten A-sarja, 15–21 pistettä
  • Miesten B-sarja, 14 pistettä ja alle
  • Miesveteraanisarja, yli 60 vuotta (ikähyvitys 0,5p/vuosi)*
  • Naisten Mestaruussarja, 15 pistettä ja yli
  • Naisten A-sarja 14 pistettä ja alle
  • Naisveteraanisarja, yli 60 vuotta (ikähyvitys 0,5p/vuosi)*
  • tytöt/pojat 15 vuotta ja nuoremmat, 10 vuotta ja nuoremmat*

 

50 Kilpailulajit

  • joukkuekilpailu
  • parikilpailu
  • henkilökohtainen kilpailu
  • viisiottelukilpailu
  • UKK-kilpailu
  • edellisten yhdistelmiä ja muunnoksia

 

51 SM-Kilpailut

 

51.1 SM-Sisähallikilpailut

Kilpailulajit ja -sarjat:

  • Henkilökohtaisina; MM, MA, MB, MV, NM, NA,NV, P15v, T15v.
  • Yksi joukkuepelisarja miehille
  • Yksi paripelisarja naisille

 

51.2 SM-Joukkue ja parikilpailut

Kilpailulajit ja -sarjat:

  • Miesten joukkuekilpailu
  • Naisten parikilpailu

 

51.3 SM 5-ottelu ja SM parikilpailut

Kilpailulajit ja -sarjat:

  • 5-ottelu sarjoissa MM, MA, MB, MV, NM, NA, NV, P15v, T15v.
  • Miesveteraanien parikilpailu
  • Miesten parikilpailu

Pelijärjestykset:

  • 5-ottelut pelataan ennen parikilpailuja
  • SM-parikilpailut pelataan yhdessä sarjassa joukkuepelisäännöin. Miesveteraanien tuloksissa pelaajakohtaiset ikähyvitykset lasketaan yhteen ja lisätään pelitulokseen.

 

51.4 SM-henkilökohtaiset kilpailut

Kilpailusarjat: MM, MA, MB, MV, NM, NA, NV, P15v, T15v. Loppukilpailu:

  • MM-sarjassa kymmenelle parhaalle, jos osallistujia on vähintään 12.
  • NM-sarjassa kuudelle parhaalle, jos osallistujia on vähintään 8.
  • Peliparit ja kentät arvotaan.
  • Aloitus kaikille yhtä aikaa.

 

52 Cup-joukkuesarja miehille ja cup paripelisarja naisille

 

52.1 Cup-joukkuesarja miehille

Suomen Kyykkäliiton hallitus nimeää vuosittain kuusi (6) CUP-osakilpailua, joista yksi (1) on miesten SM-joukkue-kilpailut.

Osallistumisoikeus on kaikilla seurajoukkueilla ja sekajoukkueilla. Seurakohtaisesti voi osallistua yksi tai useampia joukkueita. Joukkueet voivat osallistua haluamiinsa CUP -kilpailuihin. Pisteitä saa SM-kilpailuissa ja kauden viimeisessä Cup-kilpailussa kahdeksan (8) parasta seurajoukkuetta paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:

  • 15-13-11-9-7-5-3-1

Pisteitä saa kansallisista kilpailuista kahdeksan (8) parasta seurajoukkuetta paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:

  • 10-8-6-5-4-3-2-1

Lopputuloksiin lasketaan viiden (5) parhaan osakilpailun yhteenlasketut sijoituspisteet. Eniten pisteitä saanut on voittaja. Tasapisteissä eniten voittoja saanut on parempi. Jos nämäkin sijoitukset ovat tasan, lasketaan kakkostilat sitten kolmostilat jne. Jos kaikki lopputuloksiin laskettavat sijoitukset ovat tasan, parempi sijoitus SM-kilpailuissa ratkaisee. Pelataan alkupelit, joista neljä parasta pelaa sijoituksista 1–4 ja neljä seuraavaa sijoituksista 5–8, kuten SM-joukkuekilpailussa. Jos samasta seurasta osallistuu useampia joukkueita, on joukkueiden kokoonpano nimettävä ennen pelijärjestyksien arvontaa. Jos samasta seurasta on useampia joukkueita, pisteitä saavat 1-joukkue, 2- joukkue, 3-joukkue, jne. Jos osallistuu vain yksi joukkue seurasta, se nimetään aina 1-joukkueeksi (esim. HSS 1) ja pisteet tulevat sille.

Henkilöitä ei vuositasolla nimetä joukkuekohtaisesti. Samat henkilöt voivat pelata seuransa eri joukkuekokoonpanoissa, ei kuitenkaan samassa kilpailussa. Varamiestä voi käyttää, ei kuitenkaan useammassa joukkueessa samaa henkilöä samassa kilpailussa.

SARJAN VOITTAJA ON KILPAILUVUODEN SUOMEN CUP-MESTARI.

52.2 Cup-paripelisarja naisille

Suomen Kyykkäliiton hallitus nimeää vuosittain kahdeksan (8) CUP-osakilpailua, joista yksi (1) on naisten SM-parikilpailut.

Osallistumisoikeus on kaikilla seurapareilla ja sekapareilla. Seurakohtaisesti voi osallistua yksi tai useampia pareja. Parit voivat osallistua haluamiinsa CUP -kilpailuihin. Pisteitä saa SM-kilpailuissa ja kauden viimeisessä Cup-kilpailussa kahdeksan (8) parasta seuraparia paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:

  • 15-13-11-9-7-5-3-1

Pisteitä saa kansallisista kilpailuista kahdeksan (8) parasta seuraparia paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:

  • 10-8-6-5-4-3-2-1

Lopputuloksiin lasketaan kuuden (6) parhaan osakilpailun yhteenlasketut sijoituspisteet. Eniten pisteitä saanut on voittaja. Tasapisteissä eniten voittoja saanut on parempi. Jos nämäkin on tasan lasketaan kakkostilat sitten kolmostilat jne. Jos kaikki lopputuloksiin laskettavat sijoitukset ovat tasan, parempi sijoitus SM-kilpailuissa ratkaisee. Pelataan alkupelit, joista neljä parasta pelaa sijoituksista 1–4 ja neljä seuraavaa sijoituksista 5–8, kuten SM-joukkuekilpailussa. Jos samasta seurasta osallistuu useampia joukkueita, on joukkueiden kokoonpano nimettävä ennen pelijärjestyksien arvontaa. Jos samasta seurasta on useampia joukkueita, pisteitä saavat 1-joukkue, 2-joukkue, 3-joukkue, jne. Jos osallistuu vain yksi joukkue seurasta, se nimetään aina 1-joukkueeksi (esim. HSS 1) ja pisteet tulevat sille.

Henkilöitä ei vuositasolla nimetä joukkuekohtaisesti. Samat henkilöt voivat pelata seuransa eri joukkuekokoonpanoissa, ei kuitenkaan samassa kilpailussa. Varamiestä voi käyttää, ei kuitenkaan useammassa joukkueessa samaa henkilöä samassa kilpailussa.

SARJAN VOITTAJA ON KILPAILUVUODEN SUOMEN CUP-MESTARI.

52.3 Cup-paripelisarja miehille

Suomen Kyykkäliiton hallitus nimeää vuosittain kuusi (6) CUP-osakilpailua, joista yksi (1) on miesten SM-parikilpailut.

Osallistumisoikeus on kaikilla seurapareilla ja sekapareilla. Seurakohtaisesti voi osallistua yksi tai useampia pareja. Parit voivat osallistua haluamiinsa CUP-kilpailuihin. Pisteitä saa SM-kilpailuissa ja kauden viimeisessä Cup-kilpailussa kahdeksan (8) parasta seuraparia paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:

  • 15-13-11-9-7-5-3-1

Pisteitä saa kansallisista kilpailuista kahdeksan (8) parasta seuraparia paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:

  • 10-8-6-5-4-3-2-1

Lopputuloksiin lasketaan viiden (5) parhaan osakilpailun yhteenlasketut sijoituspisteet. Eniten pisteitä saanut on voittaja. Tasapisteissä eniten voittoja saanut on parempi. Jos nämäkin sijoitukset ovat tasan, lasketaan kakkostilat sitten kolmostilat jne. Jos kaikki lopputuloksiin laskettavat sijoitukset ovat tasan, parempi sijoitus SM-kilpailuissa ratkaisee.

Pelataan alkupelit, joista neljä parasta pelaa sijoituksista 1–4 ja neljä seuraavaa sijoituksista 5–8, kuten SM-joukkuekilpailussa. Jos samasta seurasta osallistuu useampia joukkueita, on joukkueiden kokoonpano nimettävä ennen pelijärjestyksien arvontaa. Jos samasta seurasta on useampia joukkueita, pisteitä saavat 1-joukkue, 2- joukkue, 3-joukkue, jne. Jos osallistuu vain yksi joukkue seurasta, se nimetään aina 1-joukkueeksi (esim. HSS 1) ja pisteet tulevat sille.

Henkilöitä ei vuositasolla nimetä joukkuekohtaisesti. Samat henkilöt voivat pelata seuransa eri jouk-kuekokoonpanoissa, ei kuitenkaan samassa kilpailussa. Varamiestä voi käyttää, ei kuitenkaan useammassa joukkueessa samaa henkilöä samassa kilpailussa.

SARJAN VOITTAJA ON KILPAILUVUODEN SUOMEN CUP-MESTARI.

53 Henkilökohtainen cup-kilpailu

Suomen Kyykkäliiton hallitus nimeää vuosittain kymmenen (10) kilpailua CUP-kilpailuksi seuraavasti: SM-henkilökohtainen, SM 5-ottelu, Yksi (1) kansallinen 5-ottelu ja seitsemän (7) kansallista kilpailua.

Kilpailusarjat:

  • Sarjat MM, NM, MV.

Sijoitukset: Lopputuloksiin lasketaan kuuden parhaan osakilpailun yhteenlasketut sijoituspisteet seuraavasti:

1)
Viisi (5) henkilökohtaista kilpailua, joista yksi SM-kilpailu ja neljä (4) kansallista kilpailua, tai viisi (5) kansallista kilpailua.
2)
Yksi (1) 5-ottelukilpailu, joko SM-kilpailu tai kansallinen.

Pisteitä saa SM-kilpailuissa kymmenen (10) parasta paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:

  • 20-18-16-14-12-10-8-6-4-2.

Pisteitä saa kansallisista kilpailuista kahdeksan (8) parasta paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:

  • 15-13-11-9-7-5-3-1.

MM ja NM sarjoissa kilpailukohtaisilla tasatuloksilla voitosta uusitaan. Veteraanivoitto ratkaistaan kohdan 65. mukaisesti Eniten pisteitä saanut on sarjan voittaja. Tasapisteissä eniten voittoja saanut on parempi. Jos nämä ovat tasan, lasketaan kakkostilat, kolmostilat, jne.

VOITTAJAT NIMETÄÄN SARJANSA KILPAILUVUODEN SUOMEN CUP-MESTAREIKSI.

54 Vuoden pelaajat

Kyykkäliiton hallitus nimeää kilpailukauden päätyttyä vuoden pelaajat eri sarjoissa seuraavan sarjataulukon ja pistelaskennan mukaisesti: Kilpailusarjat:

  • Miesten mestaruussarja; lasketaan sijoitukset normaalisäännöin mukaan.
  • Naisten sarja; lasketaan M, A ja V-sarjat tuloksilla mukaan. Ikähyvityksiä ei huomioida.
  • Miesten veteraanisarja; lasketaan sijoitukset normaalein veteraanisäännöin mukaan.
  • Nuorten sarja; lasketaan tytöt 15v, pojat 15v.

Pistelasku:

  • SE 60 pistettä
  • SE sivuaminen 50 pistettä
  • SM henkilökohtainen/5-ottelu
    1.
    30 pistettä
    2.
    20 pistettä
    3.
    10 pistettä
    4.
    5 pistettä
    5.
    3 pistettä
    6.
    1 pistettä
  • Kansallinen kilpailu
    1.
    5 pistettä
    2.
    3 pistettä
    3.
    1 pistettä
  • Kansallinen CUP-kilpailu
    1.
    10 pistettä
    2.
    6 pistettä
    3.
    4 pistettä
  • Osallistuminen 1 pistettä

Tasatuloksilla sijoituspisteet lasketaan yhteen ja jaetaan pelaajalukumäärällä. Kukin saa jaetun pistemäärän. Kokonaiskilpailun päättyessä tasapisteisiin, ratkaisee arvokkain pistemäärä, jne.

ENITEN PISTEITÄ KERÄNNYT NIMETÄÄN VUODEN PELAAJAKSI.

55 Maajoukkueen valinta

Suomen Kyykkäliito ry:n hallitus valitsee aina maajoukkueen, johon karsintakilpailujen perusteella valitaan kulloikin tarvittava määrä pelaajia ja varapelaajia. Miesten valinnat suoritetaan miesten mestaruussarjasta sijoitusten ja naisten valinnat kaikista naisten sarjoista lyötyjen tulosten perusteella. Karsintakilpailuksi nimetään SM-henkilökohtainen kilpailu ja kolme kansallista kilpailua. SM-kilpailun ja kahden kansallisen kilpailun parhaat saavutukset huomioidaan seuraavasti:

  • SM-kilpailu: 15-12-9-7-6-5-4-3-2-1
  • Kansallinen: 10-9-8-7-6-5-4-3-2-1

Naisten sarjojen tulokset huomioidaan ilman ikähyvityksiä tai muita sarjatasoituksia. Suurimman pistemäärän kerännyt on paras jne.

56 Peliin liittyviä nimityksiä

Akka
kahden pisteen arvoinen kyykkä neliössä tai neliön eturajalla
Pappi
yhden pisteen arvoinen kyykkä neliön sivu- tai takarajalla
Vieras
kahden pisteen arvoinen kyykkä, joka on ponnahtanut pelineliön eteen
Pelineliö
kentän puolisko jossa heitettävät kyykät sijaitsevat
Heittoneliö
kentän puolisko jolta heitot suoritetaan


Peliosa

 

57 Yleistä

Järjestäjien toimesta pystytetään kilpailujen ensimmäiset pelikentälliset. Sen jälkeen huolehtivat pelaajat aina pelin pystyttämisestä niin, että seuraavalla pelaajalla pelikenttä on valmiina. Kyykkäparit on asetettava mahdollisimman pystyyn niin, että rajaviiva kulkee kyykän keskiön linjassa (eikä kallistuksia mihinkään suuntaan). Ennen pelin aloittamista saavat pelaajat laittaa pelineliönsä ja neliöiden välin kuntoon. Lanauksen saa suorittaa, mutta maamassoja ei saa poistaa pelialueelta.

Pelin alettua sallitaan lyöntivuorojen välillä jälkien tasaaminen, mutta ei lanausta. Kuoppiin lyöty kyykkä saadaan nostaa kohdalleen pelituomarin toimesta heittojen välissä. Kilpailukentillä harjoittelu on kielletty.

Heittoneliössä saa olla vain yksi pelaaja kerrallaan. Heitto- ja pelineliöiden sivuilla n. 2 m ja pelineliön takana n. 5 m alueella ei saa heittohetkellä olla muita henkilöitä. Pelaaja lyö lyöntivuoronsa mailat perätysten. Jos maila jää pelineliöön, sitä ei saa poistaa ennen lyöntivuoron loppumista. Joukkue- ja paripelissä saa lyöntivuoron mailat poistaa joukkueen/parin lyöntivuoron päätyttyä.

Lyöntivuoron aikana on pelaajan pidettävä kaikki lyöntivuorossa käyttämänsä mailat heittoalueella.Vain mailan rikkoutuessa voi tuomari antaa luvan käyttää jo heitettyä ehjää mailaa uudelleen. Aloitettaessa heittoneliön takaa, pelaajan on pidettävä kaikki tarvitsemansa sauvat heittoneliön takarajan takana sivurajajatkeiden sisäpuolella.

Pelaaja ei saa lyöntiä suorittaessaan polkea heittoalueen rajoille, eikä ylittää rajoja. Lyönnin suorittaminen alkaa siitä, kun heittäjä ottaa mailan käteensä heittoalueella ja päättyy siihen, kun heittäjä saavuttaa heiton jälkeen tasapainon heittoalueella. Pelaajan on lyötävä kaikki pelivuoronsa mailat poistumatta välillä heittoalueelta.

Pelaajan on poistuttava heittoalueelta sivu- tai takarajan kautta. Eturajan rikkominen on kielletty. Jos pelaaja rikkoo näitä määräyksiä, asettaa pelituomari sääntöjen vastaisessa lyönnissä ulosmenneet sekä sivu- tai takarajalle siirtyneet kyykät takaisin paikoilleen. Neliöön jääneet kyykät jäävät “akoiksi”. Lyönti katsotaan tapahtuneeksi. Polkiessaan rajalle pelaajan tulee korjata ja selventää rajat.

Neliöiden väliin ponnahtanut kyykkä on lyötävä pelineliön sivu- tai takarajojen tai kenttien välisen sivurajajatkeen ulkopuolelle.

Kun joukkue tai pelaaja havaitsee sääntöjen vastaisen lyönnin tai muun virheen, on siitä protestoitava heti ja peli keskeytettävä selvityksen ajaksi. Elleivät pelaajat ja pelituomari pääse keskenään sovintoon esitetyssä asiassa, on asia alistettava kilpailun tuomariston ratkaistavaksi. Peli saa jatkua vasta kun tuomaristo on käsitellyt asian. Mikäli pelaaja on tyytymätön tuomariston tekemään päätökseen voi hän tehdä siitä vetoomuksen Suomen Kyykkäliittoon (kohta 34).

Joukkuekilpailu

 

58 Yleistä

Joukkuekilpailussa asetetaan kaksikymmentä kyykkäparia pelineliön eturajalle 10 cm sivurajoista (kuva 6). Avausvuoron arvonta suoritetaan kohdan 60 mukaisesti. Pelituomarin tehtävät kohdan 46 mukaisesti. Seurajoukkueen muodostaa saman seuran neljä pelaajaa (miehiä, naisia, nuoria). Sekajoukkueessa voi pelata eri seurojen ja sukupuolen edustajia. Heittomatkat määräytyvät miesjoukkueen mukaisesti (kohta 40.1.). Naisten ja nuorten heittomatkat miesten joukkuekilpailussa määräytyvät sääntökohdan 40.2 (Naiset) mukaisesti. Miesten joukkuekilpailussa pelaavat naiset ja nuoret voivat heittää avausheiton kohdan 40.2 mukaisesti vasta sitten, kun muut joukkueen jäsenet eivät saa peliä auki. Kutsukilpailuissa ja ns. erikoiskilpailuissa sallitaan erilaisia yhdistelmiä, kunhan siitä on kilpailukutsussa erikseen mainittu. SM-joukkuekilpailussa ja UKK –kilpailussa osanotto sallitaan vain miesten seurajoukkueille. Joukkue voi olla vajaalukuinen (vähintään 3 pelaajaa), jossa kukin pelaaja heittää kaksi sauvaa. Yhden vaihtopelaajan voi vaihtaa yhdessä kilpailussa. Takaisinvaihtoa ei sallita. Samassa kilpailussa voi pelata vain yhdessä sarjassa. Vaihtopelaaja on nimettävä ennen joukkuekilpailujen alkua.


PIC

Kuva 6: Joukkuekilpailun kenttä.


 

59 Joukkuearvonnat ja pelijärjestys

Kaikissa kilpailuissa arvonnat suoritetaan tuomariston valvonnassa kilpailupaikalla. Joukkueiden keskinäisen peluuttamisen tulee tapahtua arvontatuloksen perusteella kuvien 7 ja 8 mukaisesti. Jos joukkueita on pariton lukumäärä, arvotaan parittomat joukkueet aloittaen lohkosta 1, 2, 3, jne. Joukkuepelissä lohkojen määrä on 1, 2, 4, 8, 16, jne. Kilpailujen järjestäjä ja tuomaristo päättävät käytettävien lohkojen määrän.

Kahdessa lohkossa pelattaessa pelijärjestys määräytyy seuraavasti: 1-lohkon voittaja ja 2-lohkon kakkonen pelaavat keskenään. 2-lohkon voittaja ja 1-lohkon kakkonen pelaavat keskenään. Näiden pelien voittajat pelaavat kilpailun voitosta ja kakkostilasta ja hävinneet sijoituksista 3–4. Neljässä lohkossa pelattaessa pelijärjestys määräytyvät seuraavasti: 1-lohkon ja 2-lohkon, sekä 3-lohkon ja 4-lohkon voittajat pelaavat keskenään. Näiden pelien voittajat pelaavat kilpailun voitosta ja kakkostilasta ja hävinneet sijoituksista 3–4. Kahdeksassa lohkossa pelattaessa lohkojen voittajat pelaavat seuraavasti: 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-8 lohkojen voittajat pelaavat keskenään ja näiden pelien voittajat muodostavat loppusarjan kuten edellä.


 




# Kenttä 1 Kenttä 2



1 3-4 1-2
2 1-3 2-4
3 1-4 2-3



 

Kuva 7:





# Kenttä 1 Kenttä 2 Kenttä 3




1 3-4 1-2 5-6
2 1-5 2-3 4-6
3 1-4 2-5 3-6
4 1-3 4-5 2-6
5 2-4 3-5 1-6




 

Kuva 8:


 

59.1 SM-kilpailut

SM-kilpailuissa edellisen kauden sijoitukset vaikuttavat lohkoarvontaan joukkuekilpailun kahdeksan parhaan joukkueen ja parikilpailujen neljän parhaan parin osalta seuraavasti:

  • Edellisen vuoden voittaja ja kahdeksas sijoitetaan lohkoon 1, toinen ja seitsemäs lohkoon 4, kolmas ja kuudes lohkoon 3 ja neljäs ja viides lohkoon 2.
  • Parikilpailujen osalta käytetään samaa logiikkaa lohkojen määrä huomioiden.

 

60 Pelin avaus ja kulku

Avausvuoron arvonta suoritetaan seuraavasti: joukkueen jäsen heittää mailan pelituomarille, jonka jälkeen toisen joukkueen jäsen asettaa kämmenensä mailan ympärille tuomarin käden yläpuolelle peukalo ylöspäin. Tämän jälkeen vastustajajoukkueen jäsen asettaa kätensä edellisen yläpuolelle ja näin jäsenten kesken vuorotellaan, kunnes maila on “mitattu” kokonaisuudessaan. Arvonnan voittaa se, jonka kädessä maila pysyy. Arvonnan voittaja määrää aloitusvuoron.

Peli avataan lyömällä maila heittoneliön takarajan takaa (kohta 40.1.), sivurajajatkeiden sisäpuolelta. Avaus on suoritettu, kun yksikin kyykkä on mennyt pelineliön sivu- tai takarajojen ulkopuolelle. Tämän jälkeen jatketaan peliä pelineliöstä (kohta 40.1.).

Lyöntivuorojen jälkeen pelituomari tarkistaa pelineliön kohdan 46 mukaisesti. Tarkistuksen jälkeen lyöntivuoro siirtyy vastustajajoukkueelle. Näin jatkuvat pelivuorot, kunnes jompikumpi joukkue tyhjentää pelineliönsä kyykistä tai peli päätetään sovittuun esim. kolmeen lyöntivuoroon.

Jos avaajapuoli tyhjentää pelineliönsä kyykistä, niin vastustajalla on oikeus lyödä sama mailamäärä pelikenttäänsä. Mikäli kaikkia mailoja ei tarvita, merkit ään säästöön jääneet mailat heille plus-pisteiksi. Pelituomari merkitsee pöytäkirjaan ensimmäisen pelipuoliskon tulokset. Joukkueet vaihtavat puolta ja avausvuoro siirtyy toiselle joukkueelle. Peliä jatketaan kuten em. Toisen pelipuoliskon päätyttyä pelituomari merkitsee tuloksen pöytäkirjaan ja laskee yhteen molempien pelipuoliskojen pluspisteet (pp) ja vähentää niistä mahdolliset miinuspisteet (mp). Voittajajoukkue on se, jolla on enemmän pluspisteitä.

61 Pistelaskenta

Joukkue saa voitostaan kaksi voittopistettä (VP) ja voiton suuruus ilmoitetaan pluspisteillä (pp). Hävinnyt joukkue saa nolla voittopistettä ja häviön suuruus ilmoitetaan miinuspisteillä (mp). Tasapelin pelanneet joukkueet saavat yhden voittopisteen. Voiton tai häviön suuruus lasketaan seuraavasti:

  • eturajalle jäänyt kyykkä on -2 pistettä
  • neliöön jäänyt kyykkä on -2 pistettä
  • neliöiden väliin jäänyt kyykkä on -2 pistettä
  • neliön sivu- tai takarajalle jäänyt kyykkä on -1 piste
  • säästöön jäänyt maila on +1 piste

 

62 Sijoitukset lohkoissa

1)
Voittaja on joukkue, jolla on eniten voittopisteitä.
2)
Jos kaksi tai useampi joukkue saa saman voittopistemäärän, määräytyy voittaja ja muut sijoitukset seuraavasti:
a.
keskinäinen ottelu
b.
keskinäisten ottelujen voittopistemäärä
c.
keskinäisten ottelujen plus- ja miinuspisteet. Eniten plussia saanut sijoittuu paremmin.
d.
kaikki lohkon sarjapelin pelipisteet ja jos nämäkin on tasan, ratkaistaan jatkoon menijä lyhyellä uusinnalla (kohta 63). Jos joku joukkue keskeyttää pelinsä, mitätöidään kaikki heidän pelaamansa pelit. (Esimerkki neljän lohkon peluutuksesta liitteissä)

 

63 Lyhyt uusinta

Kummallekin kenttäpuoliskolle asetetaan neljä kyykkäparia eturajoille metrin välein aloittaen metri sivurajasta, kaksi reunimmaista paria pystyyn ja kaksi keskimmäistä paria makuulle kyljet lyöjään päin.

  • se joukkue, pari tai pelaaja, joka on aloittanut varsinaisen pelin, aloittaa myös uusinnan heittoneliöstä.
  • kukin joukkueen pelaaja lyö ainoastaan yhden mailan kuvioonsa ja joukkue saa itse määrätä lyöntijärjestyksen. Parikilpailussa molemmat pelaajat lyövät kaksi mailaa. Henkilökohtaisen pelin uusinnassa pelaaja lyö neljä mailaa.
  • tämän jälkeen vastustaja heittää vastaavan kuvion, pisteet lasketaan kohdan 61 mukaisesti.
  • sen jälkeen kenttä kasataan kuten edellä ja puolet vaihdetaan, aloittava joukkue, pari tai pelaaja vaihdetaan.
  • heitetään toinen pelipuolisko kuten edellä ja uusinnan voittaja on se joukkue, pari tai pelaaja, jonka yhteenlaskettu tulos on parempi.

 

Parikilpailu

 

64 Yleistä

Parikilpailussa asetetaan kymmenen kyykkäparia pelineliön eturajalle 125 cm sivurajoista. Kilpailussa noudatetaan kohtien 59–62 sääntöjä.

Parin muodostaa ensisijaisesti kaksi pelaajaa samasta seurasta. Parittomat pelaajat eri seuroista voivat muodostaa sekaparin ennen parikilpailujen lohkojen arvontaa. Miesten parikilpailussa voi pelata myös eri sukupuolta olevat pelaajat. Heittomatkat määräytyvät miesten parikilpailussa miesten heittomatkojen mukaisesti (kohta 40.1.). Naisten sarjassa juniorit (tytöt/pojat) saavat heittää omilta heittomatkoiltaan (kohta 40.3.). SM-parikilpailuissa on pelaajien oltava saman seuran ja sukupuolen edustajia. Yhden vaihtopelaajan voi vaihtaa yhdessä kilpailussa. Takaisinvaihtoa ei sallita. Vaihtopelaaja on nimettävä ennen parikilpailun alkua. Samassa kilpailussa voi pelata vain yhdessä sarjassa.

Henkilökohtainen kilpailu

 

65 Yleistä

Henkilökohtaisessa kilpailussa asetetaan kymmenen kyykkäparia pelineliön eturajalle 125 cm sivurajoista (3 x 3 m kentällä 25 cm sivurajoista). Avausvuoron arvonta suoritetaan kohdan 60 mukaisesti. Avaus- ja muut heittomatkat kohdan 40 mukaisesti. Pelaajalla on käytettävissä neljä mailaa lyöntivuorossa, kaksikymmentä mailaa pelipuoliskossa ja neljäkymmentä mailaa koko pelissä. Pelituomarin tehtävät kohdan 46 mukaisesti. Henkilökohtaisessa pelissä saa peluuttaa kahta pelaajaa samanaikaisesti, vaikka kysymys ei ole keskinäisestä kilpailusta. Jos pelaajia on pariton määrä, tulee parittoman pelaajan pelata molemmat pelipuoliskonsa yhtäaikaisesti. Jos uusinnoissa tulee pariton määrä pelaajia, ei kahta pelaajaa saa peluuttaa samanaikaisesti (oltava eri kentät).

Jos peliparin toinen pelaaja keskeyttää pelinsä, kaadetaan hänen pelineliönsä eturajalla olevat kyykkäparit eturajan suuntaisesti. Jos kuitenkin keskeytyksen tapahtuessa jatkava pelaaja on suorittanut ensimmäisen vuoronsa aloittaen täyden kyykkärivin takaa, eturajan kyykät kaadetaan eturajan suuntaisesti. Toinen pelipuolisko pystytetään normaalisti molemmille puolille ja heittoneliön kyykät kaadetaan eturajan suuntaisesti, jonka jälkeen pelaaja suorittaa heittovuoronsa normaalisti.

66 Pistelaskenta ja sijoitukset

Pelin tulos muodostuu seuraavasti: jos pelaaja lyö pelineliönsä tyhjäksi vähemmällä kuin 20 mailalla/pelipuolisko, käyttämättä jääneet mailat tulevat hänelle pluspisteiksi. Jos pelaajalle jää 20 mailan/pelipuolisko jälkeen pelikenttään kyykkiä, lasketaan miinuspisteet kohdan 61 mukaisesti. Lopputulos on kahden pelipuoliskon yhteenlaskettu tulos. Paremmuusjärjestys määräytyy seuraavasti:

1)
paras heittotulos.
2)
tasatuloksilla sijoituksen määrää ensin

a.
hutien määrä
b.
paremman pelipuoliskon tulos
c.
paremman puoliskon ensimmäisen heittovuoron yhteistulos
d.
paremman puoliskon toisen heittovuoron yhteistulos jne.
e.
huonomman puoliskon ensimmäisen heittovuoron yhteistulos
f.
huonomman puoliskon toisen heittovuoron yhteistulos jne.
g.
maila kerrallaan aloittaen paremman pelipuoliskon ensimmäisestä mailasta jne.

Jos pelaajan kumpikin pelipuolisko on tasan, katsotaan paremmaksi puoliskoksi se puolisko, jonka ensimmäisen neljän mailan tulos on parempi tai niiden ollessa tasan katsotaan seuraavan neljän mailan tulos jne.

Mestaruuskilpailuissa sijoista 1–3 ja Cup-osakilpailun voitosta mestaruussarjoissa on tasatuloksella suoritettava lyhyt uusinta (kohta 63.). Veteraanisarjoissa on vanhempi tasatuloksella parempi. Täsmälleen samanikäisten veteraanisarjalaisten tasatuloksella sijoitukset määritellään kuten muissakin sarjoissa.

Cup-osakilpailussa järjestetään karsintakilpailu miesten mestaruussarjassa, mikäli osallistujia on vähintään 12. Loppukilpailuun pääsee kahdeksan parasta. Paremmuusjärjestys määräytyy loppukilpailun tuloksien perusteella.

Viisiottelu

 

67 Yleistä

Kyykän viisiottelussa pelataan viisi eri pelikuviota yhtäjaksoisesti. Avaus- ja muut heittomatkat kohdan 40 mukaisesti. Avausvuoron arvonta suoritetaan kohdan 60 mukaisesti. Kilpailussa pelataan kolmessa osassa seuraavasti:

1)
avaus (kilpailija A suorittaa kuvion ensin, jonka jälkeen kilpailija B heittää saman kuvion samaan kenttäpuoliskoon)
2)
harvahammas–makuu (kilpailija B avaa harvahampaan puolelta ja puolenvaihdon jälkeen avaa A)
3)
jono–keko (kilpailija B avaa jonon puolelta ja puolenvaihdon jälkeen avaa A) Soveltuvin osin noudatetaan joukkue-, pari- ja henkilökohtaisen kilpailun sääntöjä. Pelaaja heittää pelinsä kaikki kuviot samalla pelikentällä alusta loppuun. Yksin pelaava pelaaja heittää avauksen normaalisti pystytettyyn kenttään ja loput kuviot yhtäaikaisesti kaksi kuviota kerrallaan. Sarjajaot, heittomatkat ja veteraanisarjojen ikähyvitykset ovat samat kuin henkilökohtaisen pelin kilpailuissa. Ikähyvitys lasketaan lopputulokseen.

 

68 Pelikuviot ja pistelaskenta

 

68.1 Avaus

Avauskuviossa asetetaan kymmenen kyykkäparia pelineliön eturajalle ja menetellään kohdan 65 mukaisesti, paitsi mailoja heitetään yhteensä neljä, jonka jälkeen lasketaan kuvion tulos. Heittoneliöön ei aseteta kyykkiä. Jokainen ulosmennyt kyykkä antaa yhden pluspisteen ja papiksi jäänyt puoli pluspistettä.


PIC

Kuva 9: Viisiottelun avauskentät.


 

68.2 Harvahammas

Harvahampaassa asetetaan viisi kyykkäparia eturajalle 50 cm sivurajoista metrin välein. Tähän kuvioon pelaajalla on käytettävissä 20 mailaa. Mailat heitetään avausheiton jälkeiseltä jatkoetäisyydeltä (kohta 40.). Jos pelaajalle jää 20 mailan jälkeen pelikenttään kyykkiä, lasketaan miinuspisteet kohdan 61. mukaisesti. Käyttämättä jääneet mailat antavat kukin yhden pluspisteen.

68.3 Makuu

Makuussa asetetaan viisi kyykkäparia makuuasentoon eturajan päälle vierekkäin niin, että raja jää parien keskelle. Kyykkien kyljet lyöjään päin 50 cm sivurajoista metrin välein. Pistelasku samoinkuin harvahampaassa.

68.4 Jono

Jonossa asetetaan viisi kyykkäparia neliön keskelle pituussuuntaisesti. Pystytys aloitetaan eturajan keskeltä takarajan keskikohtaa kohti metrin välein 5×5 m kentällä (kohta 40.1.) tai 80 cm välein 5×4 m kentällä (kohta 40.2. ja 40.3.). Pistelasku samoin kuin harvahampaassa.


PIC

Kuva 10: Viisiottelun harvahampaan ja makuun kentät.


 

68.5 Keko

Keossa asetetaan 10 kyykkää pyramidin muotoon kyykkien kyljet lyöjään päin. Alimmaksi asetetaan neljä kyykkää niin, että eturaja jää kyykkien keskelle. Niiden päälle asetetaan kolme kyykkä, sitten kaksi kyykkää ja ylimmäiseksi yksi kyykkä. Pistelasku samoin kuin harvahampaassa.


PIC

Kuva 11: Viisiottelun jonon ja keon kentät.


 

69 Sijoitukset

 

69.1 Henkilökohtainen kilpailu

Henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajan lopputulos on kaikkien pelikuvioiden yhteenlaskettu tulos. Voittaja on suurimman pluspistemäärän saanut pelaaja. Tasatuloksella ratkaisee ensin avauksen tulos, sitten harvahammas, makuu, jono ja keko. Mestaruuskilpailuissa sijoista 1–3 ja Cup-osakilpailun voitosta mestaruussarjoissa on tasatuloksella suoritettava lyhyt uusinta (kohta 63). Veteraanisarjoissa on vanhempi tasatuloksella parempi. Täsmälleen samanikäisten veteraanisarjalaisten tasatuloksella sijoitukset määritellään kuten muissakin sarjoissa.

69.2 Parikilpailu

Parikilpailussa lasketaan yhteen kahden kilpailijan lopputulos. Sijoituksista neljä ja eteenpäin tasatuloksella ratkaisee ensin paremman tuloksen heittäneen pelaajan avaus, harvahammas jne. ja sitten huonomman tuloksen heittäneen pelaajan vastaavat kohdat. Mestaruuskilpailuissa sijoista 1–3 ja Cup-osakilpailun voitosta mestaruussarjoissa on tasatuloksella suoritettava lyhyt uusinta (kohta 63) siten, että kumpikin pelaaja heittää tuloksen vuorotellen vastustajaparin pelaajan kanssa ja parin yhteenlaskettu tulos ratkaisee.

69.3 Joukkuekilpailu

Joukkuekilpailussa lasketaan yhteen neljän kilpailijan lopputulos. Tasatuloksella sijoista 1–3 uusitaan lyhyellä uusinnalla (kohta 63) vuorotellen vastustajajoukkueen pelaajan kanssa ja joukkueen yhteenlaskettu tulos ratkaisee. Sijoituksista neljä ja siitä eteenpäin ratkaisu tapahtuu kuten paripelissä.

69.4 Parikilpailun vaihtoehtoinen peluutus

Parikilpailua voidaan pelata myös normaalin parikilpailun säännöin, jossa kierroksen aikana kumpikin pelaaja heittää kaksi mailaa ja tulos muodostuu henkilökohtaisen pelin laskutavan mukaan (kohta 69.1.). Mahdollinen uusinta pelataan henkilökohtaisen pelin uusinnan mukaisesti lyhyellä uusinnalla (kohta 63) siten, että kumpikin pelaaja heittää kaksi mailaa.


Ohjeosa

 

70 Yleisohjeita

Hallitus päättää SM- ja Cup-kilpailujen järjestämisen hyväksytyn alueellisen kiertojärjestyksen mukaisesti. Boris Karppelan muistokilpailut ovat joka vuosi CUP-kilpailut.

71 Kilpailujärjestäjän ohjeita

Kilpailukenttiä tarvitaan eri tapauksissa seuraavasti

  • SM-joukkue ja parikilpailuihin noin 20 kenttää
  • SM 5-otteluun ja MV-parikilpailuun noin 12 kenttää
  • SM-henkilökohtaisiin kilpailuihin noin 20 kenttää

Kenttien tulee olla tasapuolisia ainakin saman sarjan pelaajille. Naiset, nuoret ja B-sarjalaiset joskus parhaille kentille.

Pyrittävä jakamaan pelivuorot niin, että pelit päättyvät kaikilla kentillä mahdollisimman samanaikaisesti.

Veteraanit ja B-sarjalaiset pelaavat muita hitaammin, joten niissä sarjoissa vähemmän pelivuoroja. Ilmoittautuneen jäädessä pois kilpailuista, siirtyvät samalla kentällä pelaamaan merkityt järjestyksessä eteenpäin. Tuomaristo voi ennen kilpailujen alkua tasoittaa eri kenttien pelaajamääriä tarvittaessa. Poisjääneet pelaajat on poistettava pelaajaluettelosta ja pelipöytäkirjat poistettava pelikentältä ennen pelien alkua. Tuomariston jäseniksi suositellaan molempien sukupuolten edustajia.


Liitteet

 

Liite — sijoitukset lohkossa

Oheisissa taulukoissa on esimerkki, jossa 15 joukkuetta on arvottu neljään lohkoon. Arvonta ja peluuttaminen suoritetaan kohdan 59 mukaisesti, samoin seurantataulu noudattaa arvonnan mukaista pelijärjestystä.

LOHKO 1
# VP pp VP pp VP pp YHT SIJ
1 2 +12 2 +1 1 0 5 1
2 0 -12 2 +5 2 -2 4 2
3 0 -3 0 -1 0 -2 0 4
4 2 +3 0 -5 1 0 3 3
LOHKO 2
# VP pp VP pp VP pp YHT SIJ
5 1 0 1 0 0 -2 2 4
6 1 0 0 -11 2 +5 3 / -6 2
7 2 -6 1 0 0 -5 3 / +1 3
8 0 +6 2 +11 2 +2 4 1
LOHKO 3
# VP pp VP pp VP pp YHT SIJ
9 0 -7 2 +5 0 -1 2 / -3 3
10 2 +7 0 -2 1 0 3 2
11 1 0 0 -5 1 0 2 / -5 4
12 1 0 2 +2 2 +1 5 1
LOHKO 4
# VP pp VP pp VP pp YHT SIJ
13 3 +4 0 -6 2 / -2 3
14 0 -4 2 +3 2 / -1 2
15 2 +6 0 -3 2 / +3 1

Lohkossa 1, 2 ja 3 jatkoon menijä selviytyi voittopisteiden perusteella. Lohkossa 4 kaikki joukkueet ovat saaneet saman voittopistemäärän, jolloin jatkoon selviytyi eniten pluspisteitä saanut joukkue.

SEMIFINAALI
PELIT JOUKKUE VP pp SIJ
1 1 2 +3 1
2 8 0 -3 2
3 12 2 +5 1
4 15 0 -5 2

Semifinaalissa voitti pelinsä joukkueet 1 ja 12, jotka pelasivat kilpailun voitosta. Em. pelien hävinneet pelasivat kilpailun sijoituksista 3–4.

FINAALI
PELIT JOUKKUE VP pp SIJ
1–2 1 0 -2 2
1–2 12 2 +2 1
3–4 8 2 +1 3
3–4 15 0 -1 4


Kyykän historiaa

Kyykänlyönti tunnetaan vuosisatoja vanhaksi peliksi ja kylien väliseksi paremmuuden mittelöksi. Kyykkäetiketti sisältää ne kirjoittamattomat lait, joilla me edustamme kyykkäkentillä heimoamme, seuraamme ja itseämme.

Kirjailija I. K. Inha kirjoitti v. 1894 Vienan karjalasta keräämissä tiedoissaan pelin olevan väistymässä “vanhuuttaan” ja vain syrjäkylissä se vielä tunnetaan. Samoin oli tilanne ennen sotia Laatokan karjalassa. Lähinnä Suojärvellä ja Salmissa peli vielä tunnettiin ja sitä harrastettiin, mutta sielläkin syrjäkylissä. Heimosotien jälkeen Suomeen siirtyneet Vienan ja Aunuksen siirtolaiset pelasivat kyykkää kesäjuhlillaan. Myös Kannaksella ja Inkerissä peli tunnettiin.

Vuonna 1951 Karjalan Sivistysseura ry. Boris Karppelan ja Kosti Pamilon johdolla aloitti kyykkäpelin elvyttämisen uudelleen. Mukaan tuli kuitenkin niin paljon pelaajia ja joukkueita, että pelaajien paremmuuden selville saamiseksi piti laatia säännöt ja tehdä pistelaskusysteemi. Sääntöihin otettiin tarkasti mukaan karjalaisen kyykän vanhat pelitavat ja nimitykset. Ainoastaan pistelaskusysteemi ja joukkuepelistä kehitetty henkilökohtainen peli ovat uutta, samoin parikilpailu ja viisiottelu.

V. 1964 Karjalan Sivistysseura ry. ja Karjalan Liitto ry. muodostivat yhteistyöelimen, Karjalaisen Kyykkävaltuuskunnan, jonka tehtävänä oli kyykkätoiminnan valvonta, sen kehittäminen ja sääntöjen laatiminen, sekä karjalaseurojen välisten mestaruuskilpailujen järjestäminen ja pelituomarien koulutus.

V. 1981 aloitettiin neuvottelut erillisen kyykkäliiton perustamisesta. Neuvottelijaksi Karjalan Sivistysseura suositteli Pentti Ehoniemeä Kylmäkoskelta. Karjalaisen Kyykkäliiton perustava kokous pidettiin Helsingissä 14.3.1984, jonka seurauksena Karjalainen Kyykkäliitto rekisteröitiin 17.10.1986. Liittohallituksen muodostivat kuusitoista piirien edustajaa ja yksi Karjalaisen Nuorisoliiton edustaja. Boris Karppela ja Kosti Pamilo ovat liiton kunniapuheenjohtajia.

Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pentti Ehoniemi vuoteen 1989, jolloin puheenjohtajaksi valittiin Sulo Juvonen Ruokolahdelta. 17.12.1989 tapahtuneen Sulo Juvosen kuoleman johdosta siirtyi puheenjohtajaksi silloinen varapuheenjohtaja Pentti Sillervo Lahdesta. Sillervo toimi puheenjohtajana vuoteen 1992, jolloin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Voitto Pulkkinen Korpilahdelta. Voitto Pulkkinen toimi puheenjohtajana vuoteen 1996, jolloin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Karvonen Porvoosta. Vuonna 2012 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Valeri Kononen.

Kyykkäliiton säännöt muuttuivat hallinnon osalta 29.3.1992 siten, että hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka vastaavat hallinnon eri osa-alueista. Karjalainen Kyykkäliitto ry.n nimi muutettiin Suomen Kyykkäliitto ry.ksi Kuopiossa 19.6.1993 liiton ylimääräisessä kokouksessa. Vuonna 2012 hallituksen jäsenmäärä pienennettiin kahdeksasta kuuteen.

Kyykän pelaaminen on hyvä ja halpa, sekä mielenkiintoinen liikuntamuoto. Sen harrastus on voimakkaasti levinnyt ja sitä saa harrastaa ken haluaa. Kuitenkin liiton virallisiin kilpailuihin saavat osallistua vain liiton jäsenseurojen pelaajat, joilla on voimassaoleva pelaajavakuutuslisenssi. Seurat itse päättävät, keitä jäsenikseen ottavat.

Kyykkä on todella perinteikäs liikuntalaji. Sen tähden olkoon käyttäytymisemme pelin arvon mukaista. Me ymmärrämme voittajien ilot, hävinneiden surut ja hutilyöjien harmit. Emme häiritse lyöntiinsä keskittyvää kilpailijaa. Kiitämme vastustajaa ja pelituomaria. Iloitsemme jälkipeluusta, mutta emme juhli alkoholin avulla.


Eettinen kilpailusäännöstö

 

1 Yleiset määräykset

Kilpailutoiminnassa noudatetaan reilun pelin periaatetta. Kyykkäliitto tulee noudattamaan voimassaolevia SLU:n eettisiä säännöksiä.

2 Dopingmääräykset

Edellytyksenä kilpailuihin osallistumiseen on, että urheilijat noudattavat Suomen Antidopingtoimikunnan ja kansainvälisen lajiliiton dopingsääntöjä. Kaikkia urheilijoita, valmentajia ja toimitsijoita velvoitetaan tutustumaan heitä koskeviin dopingsääntöihin. Tiedot urheilussa kielletyistä dopingaineista ja menetelmistä löytyvät Suomen Antidopingtoimikunnan vuosittaisesta julkaisusta ”Kielletyt ja sallitut lääkeaineet urheilussa”. Jollei kansainvälinen lajiliitto ole päättänyt ankarammista rangaistuksista, minimirangaistukset dopingrikkomuksista ovat:

1)
Määräaikainen kilpailukielto (pääasiassa 2 vuotta ensimmäisestä dopingrikkomuksesta)
2)
Elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingista.
3)
Suomen Antidopingtoimikunnan lausunnon perusteella varoitus.

 

3 Taloushallinto — verotus

Liiton kilpailutoimintaan osallistuva urheiluseura sitoutuu hoitamaan taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraa/joukkuetta, joka suunnitelmallisesti jättää hoitamatta toiminnan ja urheilijoiden verotukseen liittyvät velvoitteensa rangaistaan liiton kurinpitosäännösten mukaisesti pääsääntöisesti sulkemalla kilpailutoiminnasta vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi. Seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

4 Sosiaaliturva

Jos urheilijan ja urheiluseuran välillä on sovittu, että urheilija saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai pelikaudessa palkkiota vähintään urheilijoiden eläketurvan ja tapaturman järjestämisestä annetussa asetuksessa säädetyn määrän (vuonna 1999, 56 640 mk luontoisetuineen), seuran on järjestettävä hänelle vakuutuksella eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun asetuksen mukaisesti. Mikäli seura ei ole järjestänyt urheilijalle edellä mainittua vakuutusta, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön mukaiseen toimitsijakieltoon, ja kilpailusta johon urheilija on osallistunut päätetään liiton kilpailusääntöjen mukaan eikä seura voi käyttää urheilijaa edustustehtävissä.

5 Seuran konkurssi

Liitto päättää sarjapaikasta sääntöjen mukaan. Pelaajat ovat pääsääntöisesti vapaat siirtymään muihin seuroihin työsopimuslain määräykset huomioonottaen. Säännöissä on mainittava, että uusi seura voi liiton päätöksellä jatkaa entisen seuran paikalla, vain ehdolla että se hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset vastuut. Konkurssipesän voidaan sallia hoitaa kilpailutoiminta kauden loppuun, jolloin pelaajilla ei ole vapaata siirto-oikeutta. Seuran taustayhteisön konkurssi: Taustayhteisön konkurssi ei vaikuta seuran kilpailuoikeuteen, jos urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset velvoitteet hoidetaan.

6 Sopupeli

Urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, joukkueet ja seurat pyrkivät kilpailutilanteessa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Seura, jonka kilpailutapahtuman tuloksesta on sovittu etukäteen, menettää kilpailuoikeutensa liiton kurinpitosäännössä määrättäväksi ajaksi pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kaudeksi. Urheilija, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään kilpailu- ja toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. Seuran toimitsija, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi.

7 Vedonlyönti

Urheilija ja urheilujoukkueeseen kuuluva henkilö kuten valmentaja tai seurajohtaja ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa omasta kilpailutapahtumasta. Rikkomuksesta seuraa liiton kurinpitosäännön mukainen pääsääntöisesti vähintään yhden kilpailukauden kilpailu- ja toimitsijakielto.